San Diego, USA

Ensimmäisellä Jenkkimatkallani olemme päässeet nyt San Diegoon. Matka Grand Canyonilta Diegoon meni ilman isompia sattumuksia, hieman tylsähköjen maisemien ympäröiminä. San Diegon lähestyessä myös maasto ja autosta avautuvat näkymät alkoivat muuttua mielenkiintoisempaan suuntaan. Diegon ympäristö on vihreää ja vaihtelevan vuorimaista aluetta.

Appelsiineja voi poimia suoraan puusta.

Ramonassa, joka on noin tunnin matkan päässä San Diegon keskustasta, on lukuisia appelsiinifarmeja, joiden appelsiininkukkien tuoksu täyttää ilman aamuisin… Aivan mielettömän ihana tuoksu, siihen on varsin miellyttävää herätä! Mielenkiintoisia ovat myös alueen postilaatikkorivistöt ja karjatilat, kuin vanhoista leffoista konsanaan. San Diegossa majoituimme ystävien luona, joten kokemuksia paikkakunnan hotelleista ei tällä kertaa kertynyt.

Postilaatikkorivistö Ramonassa.

San Diegoon tutustuminen aloitettiin USS Midway Museumista (aluksen sivut). Museo on Tripadvisorin äänestyksessä valittu vuonna 2015 San Diegon parhaimmaksi niin turistikohteeksi kuin museoksikin. Kyse on valtavasta, käytöstä poistetusta lentotukialuksesta. Lippujen hintaan kuuluu kuulokkeet ja audiolaite, joten aluksessa voi edetä omaan tahtiin ja kuunnella niin faktatäkyjä kuin erilaisia kertomuksia kuulokkeistaan. Mielenkiintoista oli kuunnella aluksella olleiden veteraanien kertomia tosielämän tarinoita: kuinka arki oli aluksella sujunut, mitä ja miten kukin veteraani oli aluksella aikoinaan työskennellyt ja elänyt.

USS Midway lentotukialuksen siltaa.

Lentotukialuksella on yli 60 erilaista näyttelysermiä, lyhytelokuvia, 29 korjattua lentokonetta, joten pienet ja myös ne isommat pojat saavat kunnon kicksejä. Aluksella on mahdollista kokeilla myös kahta erilaista lentokonesimulaattoria, tosin käydessämme ne olivat rikki.

Vitriineissä oli kaikenlaista ihmeteltävää, kuten miehistön juhlapukuja.

Lentotukialuksen käytävät on hieman ahtaat, joten välillä tulee jonoa mielenkiintoisempien huoneiden ja vitriinien kohdalla.

Aluksessa on myös lentämiseen ja lentokoneisiin keskittynyt kirjasto, matkamuistokauppa sekä Fantail Cafe`s-ravintola. Ravintolan erikoisuus on vuoden 1945 aluksen keittokirjan resepteillä tehdyt pöperöt. Kannattaa kokeilla! Liput lentotukialukselle ovat inhimilliset: aikuisilta 20 dollaria ja 6-12 vuotiailta lapsilta 10 dollaria. Alle viisi vuotiaiden sisäänpääsy on ilmainen.

Varsin mielenkiintoinen museo, vaikka ei olisikaan kiinnostunut lentotukialuksista, lentokoneiden tekniikasta tai sotahistoriasta ylipäätään. Joka tapauksessa, aikaa museon tutkimiseen menee helposti monta tuntia.

Satamalaiturissa oli kiinni myös uudempaa laivaston kalustoa.

San Diegossa on paljon nähtävää ja valinnan vaikeus ja lippujen hinnat tulevat helposti eteen. Kaupungissa on paljon lapsiperheille sopivia kohteita, lentotukialuksen lisäksi mm. Belmont Park-huvipuisto (Belmont park), Birch Aquarium (Aquarium), Seaworld San Diego (Seaworld), San Diego Air and Space museum (Air and space) sekä peräti kolme erilaista eläintarhaa.

San Diegon kaupunkikuvaa.

Valitsimme ystävien suosituksesta ja auringon vihdoin tullessa näkyville San Diego Zoo Safari Parkin (puiston sivut). Kyse on monipuolisesta eläinpuistosta, jossa voi liikkua niin kävellen, pyörällä, köysisillalla taiteillen, kuumailmapallolla, kuorma-auton lavalla tai pienen junan kyydissä. Eläinpuistossa on myös mahdollista yöpyä teltassa.

Sarvikuonon jalkahoito menossa.

Pieni kuorma-auto ottaa parisenkymmentä matkustajaa kyytiin katetulle lavalle ja kiertää esimerkiksi kirahvien ja sarvikuonojen asuinalueen leppoisasti, kuin Afrikan safarilla konsanaan. Mukavaa on, että eläimillä on puistossa isot aitaukset ja paljon tilaa liikkua. Myös erilaisia hyvin hoidettuja kukkaistutuksia on ympäri puistoa.

Flamingot siestalla.
Magnusteja lähietäisyydeltä 🙂

Puistossa on useita matkamuistomyymälöitä, ravintoloita, pikaruokapaikkoja sekä piknik-alueita omien eväiden syömiseen. Mistään halvasta kohteesta ei ole kyse, nimittäin yli 12-vuotiaiden liput päivän maksavat 52 dollaria ja lapsilta 42 dollaria. Tosin San Diego Zoo Safari Park on koko päivän, miksei yönkin kohde. Me ainakin tykättiin! 😉

Norsu hammashoidossa.

Olisimme halunneet käydä pikavisiitillä Meksikon puolella, mutta ystävämme eivät suositelleet huumejengien välienselvittelyn takia levottomaksi muuttuneen Tijuanan rajan ylittämistä. Tosin mielenkiinnon vuoksi, kävimme pyörähtämässä Jenkkien puoleisen rajan tuntumassa illanpimeydessä. Seuraavalla kerralla kierros myös Meksikossa?

Tästä matka jatkui kohti Los Angelesia, pysy mukana!

Saattaisit myös pitää näistä:

34 kommentti

  1. Heti alussa oleva lausahdus tylsistä maisemista aiheutti hypyn Google Mapsiin ja totta turisit. Alussa ei pikaisen selailun perusteella ollut autiomaata kummempaa. Sitten jonkun ajan päästä tulee niitä vuoristoisia luonnonpuistoja.

    Mä olen kans monesta jenkkiblogista lukenut milloin varoituksia Meksikosta tai milloin taas vastalauseita, ettei siellä oikeasti mitään vaarallista ole. Onkohan se sitten ainoastaan tuo raja-alue, eli jos painelisi vähän pidemmälle niin olisi turvallisempaa. Vaikea sanoa täältä käsin.

  2. Kiva seurailla jenkkimatkaasi 🙂 Koko ajan sivistyy lisää, en hoksannutkaan, että Meksikon raja on noin lähellä tuota kaupunkia. Huumejengien välienselvittelyt eivät kuulosta kovin houkuttelevilta, onneksi sait niistä tiedon.

  3. Museoissa kiertely ei välttämättä ole ihan ominta omaani, mutta nuo audiokuulokkeet on kyllä museossa kun museossa ihan ykkösjuttu. Yllättäen sitä innostuukin asioista, mistä ei tiennyt voivansa innostua, kun saa rauhassa omaan tahtiin kuunnella turinoita aiheesta

  4. On ollut tosi kiva lukea teidän Jenkkireissusta! Tässäkin tuli taas paljon kaikkea, minkä takia pitäisi päästä koluamaan USAa enemmän. Tälläkin kertaa meidän tuleva reissu rajoittuu vaan Floridaan. Mutta kyllä me vielä!
    Tosi söpöjä nuo flamingot!

  5. Appelsiininkukkien tuoksuun herääminen kuulostaa aivan ihanalta! 🙂
    Minuakin olisi varmasti houkuttanut käydä samalla reissulla myös Meksikon puolella, mutta varoitusten kuuleminen ymmärrettävästi lievittää sitä innostusta.

  6. Nuorena, ensimmäisellä Kalifornian matkallamme, kiersimme myös uteliaisuudesta yliopistojen campuksia ja San Diegon yliopiston takia kävimme kaupungissa! Silloinen oppaamme oli kovasti sitä mieltä, että nyt myös Meksikoon, muttemme uskoneet Tijuanan olevan Meksikoa ja säästimme maan myöhäisempää ja päädyimmekin sitten heti Mexico Cityyn, joka lienee sentään oikeaa Meksikoa 🙂

  7. Oi, appelsiininkukkien tuoksu on todellakin jotain aivan ihanaa <3 En ihmettele että houkutti käydä Meksikossa! Itsekin olen tuollaisen parin päivän pikavisiitin sinne tehnyt, tosin toisesta suunnasta eli Guatemalasta käsin. Siellä Tapachulassa oli ainakin hyvin rauhallista, mitä nyt raja-alue oli vähän kaaos, mutta niinhän ne kaikki tuolla päin. Eikä muuten huomattu että Meksikossa oli eri aikavyöhyke ennen kuin tuli aika lähteä pois. 😀

  8. Joo, ei Meksikossa kannata käydä, ainakaan tuolla kohtaa. Minulla on kokemuksia noilta aluksilta ja muualtakin suoraan veteraanien kertomana, etenkin erään Ben Milesin. Ben tuli ensimmäistä kertaa Kaliforniaan ja laivalla San Diegon satamaan. ”Welcome to sunny California”, sumu oli niin tiheää, ettei laivasta nähnyt edes laituria, missä se oli kiinni. Muitakin juttuja kuulin muilta, kuten esimerkiksi sen, että kun kärähti tupakanpoltosta, niin pistettiin polttamaan tupakkaa sanko päässä, kunnes taju lähti.

    1. Ihan noin rankkoja tarinoita ei kuulokkeista kuulunut… Tapahtumat ovat varmasti olleet karmeita itse osallisille, mutta mielenkiintoisia näin vuosien takaa kuultuna. Ja kyllä Kalifornia aika pilvinen oli, lähes koko matkamme ajan.

  9. Sitten kun Jenkkilään joskus lähdetään, niin San Diego on varmasti listalla. En tiedä kaupungista kovin paljon, tiedän vaan sen, että sitä on monet kehuneet. Eniten tuolla kiinnostaisi rannat ja mahdolliset luontokohteet, jos niitä on. Hyvä tietää, että Meksikoon tuolta ei ole asiaa!

    1. Kiitos! 🙂 Meillä ryhmässä oli enemmän miehiä/miehen alkuja, joten oli luonnollista, että vierailun kohteeksi tuli tuo lentotukialus. Aluksen vekottimet eivät niinkään minua kiinnostaneet, mutta veteraanien tarinat olivat mielenkiintoisia.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *