Long Beach, USA

Heräsimme, erikoista kyllä,  aurinkoiseen aamuun LA:ssa. Olimme lopulta päässeet erittäin mielenkiintoisen ja monipuolisen kahden viikon road trippimme päätepisteeseen. Huokailimme laukkujen pakkaamisen lomassa, että jotain olisi kiva vielä nähdä ennen illan lentoa Suomeen, mutta mitä?

Queensway Bay.

Lopulta Internetissä vietetyn puolituntisen jälkeen, valitsimme viimeisen päivän ohjelmaksi, Los Angelesin eteläpuolella ja hieman lähempänä LAX-lentokenttää olevan Queen Mary-aluksen. Samalla tulisi nähtyä Long Beachiäkin, ainakin vilaukselta.

RMS Queen Mary.

Ajoimme LA:sta puolen tunnin matkan Long Beachin Queensway Baylle. Laivan sijainnista ei voinut erehtyä, sen mustat kyljet sekä punamustat savupiiput näkyivät jo kaukaa Waterfrontin sillalta.

Näkymiä laivan kannelta Queensway Baylle.

Auto parkkiin laivan vieressä olevalle parkkipaikalle ja kohti Queen Marya. Kyse on 30-luvulla rakennetusta isosta valtamerialuksesta, joka seilasi aikoinaan Atlantilla Iso-Britannian Southamptonin ja Yhdysvaltojen välillä.

Laivan historiaan kuuluu myös sotajoukkojen kuljetus toisen maailmansodan aikana, kyydissä mm. Clark Cable ja Bob Hope, aikansa Hollywoodin superstaroja sekä päämiehiä Winston Churchillistä Englannin kuninkaallisiin. Sodan jälkeen laiva seilasi matkustusaluksena aina 60-luvulle asti. Nimensä laiva sai kuningatar Marylta. Viimeisen matkansa alus teki vuonna 1967, kun laiva lipui Long Beachin laituriin. Nykyisin Queen Mary toimii niin hotellina kuin museona. Onpa laivassa kolme huippuluokan ravintolaakin.

Museon lisäksi aluksella järjestetään erilaisia juhlia sekä opastettuja ryhmäkierroksia. Ilmoittauduimme Ghosts & Legends-tourille (Haunted Encounters). Kummituskierros? Time-lehden kyselyssä laiva on äänestetty Top 10 eniten kummittelevan Amerikkalaisen paikan joukkoon. Aluksella kun on aaveita…

FirstClass Passport-lippu, johon kuuluu kuulokkeet, laivan museon näyttelyt, yksi 4D-elokuva sekä kaksi kierrosta, maksoi 34 dollaria/henkilö (vuoden 2017 hinta). Mitään isompia ennakko-odotuksia kierroksen suhteen ei ollut – onneksi. Voit katsoa kierrosten hienon esittelyvideon tästä.

Kierrokselle saapui yhteensä viitisentoista osallistujaa. Meitä opastamaan lähti kaksi miestä, joista toinen, hieman pelottavan näköinen, oli pukeutunut vanhanaikaiseen kippariasuun. Seuraavat kaksi tuntia olivat ehdottomasti koko matkan parasta antia, koska pääsimme huomaamattamme avustajina mukaan erikoiseen näytelmään.  Kierroksen aikana meitä kuljetettiin pitkin poikin laivan sokkeloisia käytäviä, pimeitä konehuoneita sekä rapistuneita uima-allastiloja kiehtovien tarinoiden säestäminä.

Laivan kummi, kuningatar Mary itse.

Tämän kippariasuisen miehen (lienee ammattinäyttelijä) esiintyminen, oli jotain aivan mahtavaa. Kierrosta on tosi vaikea kuvailla, mutta se sisälsi paljon taitavaa äänenkäyttöä, hieman pelottelua, salaovia, jonkin verran aavemaisia ääniä ja valoshow`ta sekä ihan pikkaisen koskettelua. En halua pilata mahdollista vierailuasi täällä, joten totean vain, että Tämä kierros on vaan koettava! Okei, jos ihan välttämättä haluat hieman päästä juonesta kiinni, kurkkaa infoa tästä.

Laivan komentosillalla.

Kierroksen jälkeen ryhmä hajaantui ja jatkoi omaehtoista tutustumista laivan saloihin. Hienoja yksityiskohtia, vanhaa glamouria ja Art Deco-tyyliä, siitä on Queen Mary tehty. Voi vain kuvitella, miltä on mahtanut tuntua ensikertaa matkustavasta, kun hän on kävellyt sisään hulppeaan laivaan. Tosin matka Atlantin yli, ei tuolloin tainnut olla herkkua, kiiltävästä messingistä ja 30-luvun huonekaluista huolimatta. Vaikkakin, Queen Mary oli aikansa nopein valtamerialus, aina vuoteen 1952 asti.

Laivan aula, jossa on matkamuistokauppoja, viiniliike sekä ravintoloita.

Harmittamaan jäi, ettemme olleet tajunneet varata viimeistä Jenkkilässä vietettyä yötä laivan hotellista. Aluksen hotelli löytyy myös booking.comin hotellilistauksesta, joten jos olet maisemissa, käy kokeilemassa! Mutta älä ihmettele, mikäli laivalla on kuvaukset käynnissä, kyse kun on myös Hollywoodin käyttämistä ”lavasteista”. Onhan alus vain kivenheiton päässä LA:n elokuvastudioilta. Laivalla on kuvattu mm. Titanic-minisarjaa, Riivattuja taloja sekä S/S Poseidonia.

Laivan mahtavat savupiiput.

Kun olimme aikamme RMS Queen Marya ihastelleet, niin sisältä kuin ulkoakin, lähdimme tekemään autolla vielä pienen rantakierroksen alueella ennen lentokentällä lähtöä. Ajoimme Seaside Freewaytä satamassa olevan teollisuusalueen läpi aina San Pedroon asti.

Ja kyllä kannatti. San Pedro kaksikerroksine taloineen sekä merenrantanäkymineen oli varsin huikaiseva! Tässä vaiheessa matkaa iski myös haikeus, loma kun oli loppumaisillaan ja pitkä, tylsä lento Suomeen odottamassa jo aivan nurkan takana.

Toisaalta, nyt oli myös ihana lähteä kotiin, koska niin paljon oli nähty ja koettu vain kahden viikon reissun aikana. Matkalla, joka alkoi Chicagosta, Las Vegasin ja San Diegon kautta aina Los Angelesiin asti. 🙂 Kiitos kun pysyit matkassamme mukana!

San Pedron rantaa.

Saattaisit myös pitää näistä:

14 kommentti

  1. Ihanaa historian havinaa tässä postauksessa! Monasti kierroksen vetäjällä on hirveän suuri rooli siinä että se onnistuu ja nyt näyttää niin käyneen. Muistan paitsi Moskovassa taannoin oppaan loistavan kertomuksen, myös San Franciscon pornostudion kierroksen vetäjän (joka jo siis aiheena oli lähtökohtaisesti todella jännä) onnistuneen niin hyvin etten varmaan koskaan noita kierroksia unohda.

    Ja voih, Los Angeles! <3

  2. Olin aiemminkin kuullut kyseisestä paatista mutta empä osannut mitenkään hahmottaa miten järisyttävän isokokoinen se on! Jenkeistä jäi itselläkin mieleen kierrosvetäjät jotka eläytyy ihan täysillä hommaansa <3

  3. Minua on aina jäänyt harmittamaan se, että Queen Mary jäi näkemättä. Olen tietoinen kummitteluista ja olen katsonut haunted housen jakson Queen Marystä. Miksi nykyään ei tule enää yhtä hyviä ohjelmia töllöttimestä kuin silloin ennen. Long Beachia olen hieman sipaissut. En voi sanoa sen olevan oikein lähellä yhtään mitään. Minä olen isosti kiinnostunut kummituksista, koska lapsena ja nuorena minulla oli paljon kummituskokemuksia. Oliko ne oikeita, totta maar. Oliko kysymys yliluonnollisesta – ei tainnut olla. Taisi olla kyse kilpirauhasen vajaatoiminnasta, joka sai aikaan lihaskipua ja kramppeja, ikään kuin jokin ulkopuolinen olisi koskettanut.

    1. Kiitos kommentistasi!
      Olisiko kyse siitä, että toiset ihmiset ovat herkempiä näkemään/kokemaan asioita?
      Pitääkö kaikkiin maailmanilmiöihin löytää järkeen käyvät selitykset? Tai tarvitaanko niitä edes?
      Teen juuri juttua Oslossa olevasta Akershusin linnasta ja myös tässä linnassa kummittelee varsin paljon. Tosin me ei havaittu edelleenkään mitään yliluonnollista…

  4. Nynnerönä en kummituskierrokselle varmaan uskaltaisi, mutta kuulostaa kyllä mielenkiintoiselta kokemukselta! Jäin miettimään, että tuliko kierroksella semmoinen karmiva fiilis, että siellä voisikin kummitella? Täytyy muistaa tuo yöpymismahdollisuus kun joskus tuonne suuntaan lähdetään, olisi kyllä erikoinen yöpymispaikka!

    1. Tuo kummituskierros oli enemmän viihdettä kuin todellisuutta. Hauskasti tosin toteutettuna.
      Joidenkin, herkempien ihmisten mukaan laivassa kummittelee, me emme nähneet tai kokeneet mitään yliluonnollista. -Kai-!

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *