Kiehtova Plovdiv

Plovdiv, Bulgaria. Osa 3.

Pikaisen aamiaisen jälkeen hyppäsimme kärryymme ja aloitimme matkan Plovdiviin noin 260 kilometrin päähän Pomoriesta. Ohitimme Burgasin ja ajoimme lähes luotisuoraa moottoritietä A1:stä nimeltään Highway ”Trakiya”, muutamaa huoltoasema käyntiä lukuunottamatta suoraan Plovdiviin. Emme ennen Bulgariaan tuloa olleet ikinä tuollaisesta kaupungista kuulleetkaan. Mikä meidät sitten sai tuonne lähtemään?

Matkan varrella alkoi näkyä kylttejä, missä luki mm. sellaisia mielenkiintoisia paikkoja kuten Istanbul ja Sofia. Mitäs jos lähdettäisiin… Kaarsimme kuitenkin moottoritien rampista alas Plovdiviin.

Plovdiv pähkinänkuoressa: Plovdiv on niin kaupungin kuin alueen nimi. Kaupungissa asuu noin 340 000 ihmistä. Plovdiv sijaitsee sisämaassa Maritsa-joen varrella. Kaupunki on hyvin vanha, ensimmäiset asutukset paikalla ovat olleet yli 8000 vuotta sitten. Plovdiv on yhdistelmä uutta ja  erittäin vanhaa. Hyvin eläväinen ja kaunis kaupunki. Tämä sai meidätkin tulemaan päiväksi tänne, lähes kolmensadan kilometrin päähän Pomoriesta.

Ajoimme suoraan vanhan kaupungin osaan. Luvassa olisi kävelyä nupukivikaduilla. Kun saimme auton parkkiin, köpöttely kohti kukkulaa saattoi alkaa. 

Kukkulalle päästäkseen on ensin löydettävä muuriin tehty aukko ja kuljettava jyhkeistä muureista sisään alueelle. Vielä senkin jälkeen on taivallusta satoja metrejä ylöspäin, kunnes pääsee itse kohteeseen. Kyse on nimittäin erittäin hyvin säilyneestä vanhasta kaupunginosasta, joka restauroinnin avulla pidetään siinä kunnossa, että turistit, lähinnä balkanilaiset, saapuvat uudestaan ja uudestaan tänne.

Haimme sattumalta eteen tulleesta turistitoimistosta alueen kartan, johon oli merkitty jokainen hieno rakennus tai muu nähtävyys, joka reitin varrelta kannattaisi käydä katsomassa.

Talot ovat vallan ihania, seinämaalaukset ovat komeita, vaikkakin hyvin uskonnollisia ja kirsikkana kakun päällä on vanha kreikkalainen amfiteatteri. Täällä sanan mukaisesti kohtaavat niin nyky- kuin antiikin aika, höysteenä roomalaisia ja keskiaikaisia mausteita.

En tosiaan ollut ikinä tästä Plovdivin Vanhastakaupungista kuullutkaan. Päivästä Plovdissa muodostui koko reissun antoisin ja monella eri tavalla paras päivä. Eikä vähiten fiilikseen vaikuttanut lämmin auringonpaiste.

Kävelimme pitkin vanhoja, kapeita katuja. Kurkistelimme avoimista ovista sisälle sisäpihoihin, tutkiskelimme kirpputorien tarjontaa, ohitimme muutaman turistikojun, jotka nekin olivat alueen tyyliin hyvin sopivia sekä löydettyämme kreikkalaisen amfiteatterin, istuimme hieman ylihintaiseen kahvilaan juomaan drinksut, kisujen pyöriessä jaloissa. Upeista näköaloista on maksettava… Tämä se vasta on elämää, loma isolla L:llä.

Aikamme kahvilassa istuttuamme, astelimme amfiteatterin portaat alas ja kävelimme alas Mother of God-kirkon edustaa pitkin kaupunkiin. Nykyaikaiselle kävelykadulle päästyämme, vastaan tuli Philippopoliksen stadion. Kyse on antiikinaikaisesta stadionista, joka on mukavasti jätetty keskelle nykyaikaista katuvilinää.

Stadionin kierrettyämme, lähdimme tutkailemaan paikallisten kauppojen tarjontaa. Kyse kun on isosta, nykyaikaisesta kaupungista, puutetta mahdollisista ostopaikoista ei ollut. Olimme saapuneet Kapana-nimiselle (suom. Ansa) alueelle. Kaupungin turistisivut kuvaavat aluetta näin: ”Kun kerran saavut tänne, et halua pois täältä”. Sympaattisia taloja, viihtyisiä kahviloita ja mukavia pikku putiikkeja. Mitä satunnainen matkailija voisi enempää toivoa?

500 vuotta sitten, tämä osa kaupunkia oli erilaisten käsityöläisten hallussa. Katujen nimet muistuttavat nykypäivän ihmisiä alueella toimineista ammattiryhmistä kuten: Nahkakatu, Rautakatu ja Kultakatu.

Muuten: kaupungissa ei ole vain yhtä kävelykatua, kuten useassa koti-Suomen kaupungissa, vaan täällä lähes 80% kaduista on vain ja ainoastaan jalankulkijoille! Plodvid on muuten vuoden 2019, yksi Euroopan kulttuurikaupungeista. Kannattaa mennä tutustumaan!

Auringon laskiessa kävimme italialaisessa Gusto-ravintolassa syömässä pizzat ennen ajomatkaa takaisin Pomorieen. Pizzat olivat aidossa kiviuunissa paistettuja ja hinnat alkaen 3€/kpl. Tätä ravintolaa voin todellakin suositella!

Siinä ulkona istuessa tuli mieleen, että olisihan tänne voinut jäädä pidemmäksikin aikaa, josko olisi otettu hotellihuone ja jääty tänne. Valitettavasti meillä oli seuraavana päivänä auton palautus edessä, joten ei auttanut kuin sanoa Plovdiville Dovizhdane! 

Seuraavana päivänä ennen auton luovutusta, kävimme kuitenkin vielä heittämässä autolenkin Sozopolin alueella. Sozopol sijaitsee Mustanmeren rannikolla, matkaa Burgasiin on noin 35 kilometriä.

Sozopol on yksi Bulgarian vanhimmista kaupungeista. Sen juuret ulottuvat aina pronssikaudelle asti. Valitettavasti pienessä kaupungissa on hyvin vähän vanhaa jäljellä. Vakituisia asukkaita ”kaupungissa” on noin 5000 henkilön verran. Kaupunki elääkin loistoaikaa kesäisin, kun jokainen hotelli, motelli ja kesähuoneisto täyttyvät iloisista lomalaisista.

Nyt kaupunki oli hiljainen ja pääsimme näkemään myös aitoja bulgarialaisia asioita kuten hevoskärryt hevosineen.

Ajoimme autolla niemenkärkeen ja ihastelimme merelle näkyviä maisemia. Tuulen henkäys poskillamme, auringonlämpö ihollamme, haistelimme merta.

Bulgaria antoi meille monenlaisia kokemuksia. Olimme avoin kaikille ja törmäsimme mukaviin ihmisiin, todella edulliseen hintatasoon, sekä ihaniin että vähemmän ihaniin kaupunkeihin.

Bulgarilaisten elintasosta huolimatta maa on omalla tavallaan hyvin rikas, erityisesti historiansa osalta. Kuinka moni suomalainen kaupunki voi viettää 5000-v. perustamispäiväänsä? Jaetut kokemukset saivat meidät päättämään, että Bulgariaan todellakin tullaan uudestaan! 🙂

Oletko koskaan ihastunut johonkin kaupunkiin ensi silmäyksellä? Ja jos olet, mihin?