Pompeji, Italia
Muutama vuosi sitten matkasimme pitkäksi viikonlopuksi Italian ihmeitä katsomaan. Ensi kävimme Pisassa, josta voit lukea tämän linkin takaa.
Seuraavana aamuna matkasimme Roomasta Napoliin ja tarkemmin Napolin kupeesta löytyvälle Pompejin raunioille.
Pompeji lyhyesti
24. elokuuta vuonna 79 Vulcanalian eli Tulen jumalan juhlapäivänä, Vesuvius purkautui, haudaten alleen tulivuoren viereiset roomalaiset kaupungit kuten Pompejin, Herculaneumin ja Oplontiksen.
Kaupungit saivat ”nukkua” yli 1700 vuotta laavakerroksen alla, kunnes Pompejin kaupunkia alettiin tutkia vuonna 1748 kun Napolin kuningas Kaarle III käynnisti alueella arkeologiset kaivaukset. Epäsäännölliset kaivaukset ovat jatkuneet näihin päiviin asti ja uusia löytöjä tehdään edelleen.
Arkeologisissa kaivauksissa on selvinnyt, että Pompeji oli vilkas satama- ja kauppakaupunki. Kadut olivat päällystettyjä sekä jalkakäytävät korotettuja. Kaupungista löytyi forum, teattereita, kylpylöitä, temppeleitä, kauppahalli ja amfiteatteri. Tietenkin kaupungissa oli myös paikallisten asuntoja, jopa kerrostaloja sekä erilaisia liiketiloja, leipomoista kauppoihin ja pesuloista julkisiin käymälöihin sekä baareja ja bordelleja.
Mikäli tuhon päivän tapahtumat kiinnostavat, kannattaa lukea mielenkiintoinen juttu tämän linkin takaa.
Tulivuoren purkaus vei mukanaan noin 2000 – 3000 kaupungin asukasta. Pompejin kerrostumien alta löytyi purkauksessa kuolleiden henkilöiden tuhkaonkaloita, joiden muodot on saatu esille valamalla kipsivalokset onkaloihin. Mukana on ollut mm. äitejä lapsineen, raskaana oleva nainen sekä eläimiä.
Pompeji liitettiin Unescon maailmanperintökohde listaukseen mukaan vuonna 1997.
Tänään
Aina eivät ilmat suosi, vaikka etelässä lomailisikin. Näin kävi myös tämän retken kanssa. Lokakuun säät osoittivat, että myös Italiassa voi sataa ja paljon.
Matkalla Roomasta Pompejille, tielle oli kaatunut vanhoja rekkoja, myös alikulkutunnelit olivat vettä täynnä, joten vuokra-autolla niihin ei ollut menemistä. Matka-aika 242 kilometrin ajamiseen kasvoi suunnitellusta 2,5h tunnista huomattavasti pidemmäksi, koska kelit hidastivat merkittävästi kulkemista.
Mutta vihdoin olimme Pompejissa. Ruuhkaa sateisessa kaupungissa ei ihmeemmin ollut, saimme (jälleen) auton lähelle nähtävyyden sisäänkäyntiä. Jotain etua siis on lokakuisessa matkailussa Euroopassa!
Pääsyliput
Pääsylipun hinta on kohtuullinen 13€ (vuoden 2017 hinta), lipulla voi koko päivän ajan kulkea rauniokaupungissa ja ihmetellä esiin kaivettuja taloja.
Jos haluaa tutustua läheiseen Herculaneumin rauniokaupunkiin, tämän pääsylipun hinta on 11€. Tarjolla on myös erilaisia yhdistelmälippuja useampaan rauniokaupunkiin sekä museoihin.
Ostimme pääsyliput Pompejille. Kuljimme pitkin rauniokaupungin liukkaita katuja. Aikamoisen homman ovat kyllä arkeologit tehneet kun ovat kaivaneet Pompejin esille, on sen verran valtava alue.
Kaupunki on jaettu kahdeksaan lohkoon, joten kävelemistä ja ihmettelemistä kyllä alueella riittää. Myös umpikujia tulee väistämättä eteen. Jonkinlainen opaskirjanen on hyvä olla olemassa, jotta saa nähtävyydestä kaiken mahdollisen irti.
Lipunmyynnistä saat mukaasi kartan joka ohjaa alueella eteenpäin. Jokaisessa lohkossa kun on jokin hieno kohde johon kannattaa ehdottomasti tutustua. Opaskirjan lisäksi suosittelenkin ottamaan reissulle mukaan hyvät kävelykengät, avointa mieltä sekä paljon aikaa.
Erilaisille opastetuille kierroksille on myös mahdollista ilmoittautua. Kuljimmekin hetken erään ryhmän mukana raunioissa kunnes erkanimme omille teillemme.
Vaikka alue on laaja, kannattaa ehdottomasti käydä Forumilla katsomassa pääaukion mittasuhteita. Täällä on aikoinaan sijainnut kaupungin uskonnolliset, kaupalliset sekä kunnalliset rakennukset. Aukio oli varattu jalankulkijoille. Forum on 142 metriä pitkä ja 38 metriä leveä.
Useassa Pompejin talossa on edelleen katsottavissa erilaisia seinämaalauksia, freskoja sekä taidokkaita mosaiikkeja. Yksi hienoimmista mosaiikeista löytyy Casa del Poeta Tragico eli traagisen runoilijan talosta. Sisäänkäynnin yhteydessä on koiraa esittävä mosaiikki, joka varoittaa tulijaa vartioivasta koirasta.
Erilaisia, hieman rivojakin seinämaalauksia löytyy useammasta talosta. Roomalaisten suhtautuminen seksuaalisuuteen oli hyvin erilaista kuin nykyisin. Tästä esimerkkinä on kaksikerroksinen lupanar eli bordelli, joka löytyy Via della Augustalin varrelta. Rakennuksessa on kymmenen huonetta, joiden sängyt on tehty kivestä. Erityisesti tässä rakennuksessa eroottisuus on huipussaan… Valitettavasti emme päässeet käymään talossa, koska se oli kiinni restauroinnin vuoksi.
Myös rakennukset, joista löytyy kipsivaluja purkauksessa kuolleista kaupungin asukkaista, olivat kiinni vallitsevan sään sekä valtavan ilmankosteuden vuoksi. Tämä harmitti meitä tosi paljon, vaikka ymmärrystä asian suhteen toki löytyi.
Kaiken kaikkiaan käynti Pompejilla on silmiä avaava. Ikävää on lukea ja kuunnella traagisista ihmiskohtaloista, jotka auttamatta sammuivat Vesuviuksen purkauksen myötä.
Suurimman vaikutuksen kuitenkin tekee Pompejin kaupungin edistyksellisyys, värit sekä taiteen ja kulttuurin määrä. Täällä mielikuvitus todellakin saa siivet!
Valitettavasti Pompejin arkeologista aluetta odottaa näillä näkymin uusi tuho. Seinämaalauksia uhkaa kosteus, ilmansaasteet kuin aurinkokin. Ennen niin kirkkaat värit ovat enää hailakka muisto menneestä loistosta. Rakennusten restaurointi on kallista puuhaa ja alue on valtavan iso, aiheuttaen haasteita Pompeijin säilymiselle tuleville jälkipolville.
Myös Vesuvius on oireillut jo pidemmän aikaa uudesta purkauksesta, jonka asiantuntijoiden mukaan olisi pitänyt tapahtua jo parikymmentä vuotta sitten. Nämä ja useat muut syyt puoltavat sitä, miksi Pompejille kannattaa todellakin matkustaa ennen kuin se on myöhäistä!
Mun blogini ikisuosikki on postaus ”Pompeijin eroottiset päivät”. Siihen tulee osumia päivittäin.
http://www.tamamatka.fi/pompeijin-eroottiset-illat/
Lukija pettyy tod. näk pahasti. Live-seksin sijaan hän joutuukin tuijottelemaan eroottista taidetta vuodelta miekka ja kirves 😀
Muuten: Pompejin kaivauksissa on ihan oikeasti löytynyt niin paljon eroottisia kuvia, että kaupunkia on pidetty aikoinaan oikeana paheen pesänä. Edelleen mm. helluntalaiset pohtivat mielellään, saiko Pompeiji Sodoman kohtalon. Napolin kuningas Francisco I tuohtui löydöksistä vuonna 1815 niin, että määräsi esineet suljettavaksi salaiseen huoneeseen, johon saattoi päästä käymään poikkeusluvalla ainoastaan “moraaliltaan luja ja äärimmäisen hurskas mies”.
Kiitos Anna! :D.
Taitaa, joo tulla lukijoille pieni pettymys käteen, jos luulevat saavansa ööh kunnon actionia.
Katsonpa juttusi saman tien, kun oma käynti bordellissa jäi lyhyeksi…
Kävin Välimeren risteilyllä tuolla suunnalla Italiaa, ja olipa kyllä hankala valita mitä haluaisikaan nähdä yhden päivän aikana. Ei todellakaan ollut riittävästi aikaa kaikkeen ja tällä kertaa jäi Pompeij näkemättä. Caprillakin olisi ollut ihana piipahtaa…
Kiitos Anna-Katri!
Uskon, että valinnan vaikeus on ollut melkoinen.
Italia on maa, jossa olisi niin paljon nähtävää sekä koettavaa, ettei aika tunnu riittävän kaiken koluamiseen.
Olipa mielenkiintoista lukea ja nähdä kuvia Pompeijista. Se on taas näitä paikkoja, jotka kyllä tietää nimeltä, mutta mistä en ole oikein tiennyt yhtään mitään.
Kiitos Teija!
Italia on täynnä näitä hienoja kohteita, joista lähes kaikki ovat kuulleet, mutta harvempi kuitenkaan käynyt.
Kiva ja kattava postaus paikasta. Tästä sai vinkkejä alueelle. Enpä ole ennen tainnut kirjoitusta tästä nähdäkään. Nyt tuli palo päästä Napoliin ja kun kaiken kukkuraksi luin vielä tänään, että Napolin mozzarella on sitä ainutta ja oikeaa, eikä kestä kuljetusta muualle. Tässä jo kaksi pointtia, miksi matkustaa sinne. Lisäksi taitaa olla kiire, jos alue on pikkuhiljaa ”rappioitumassa”.
Kiitos Sari!
Näin valitettavasti on, alue kärsii niin ilmansaasteista, kulumisesta kuin meistä ihmisistäkin. Ja rahaa restauroimiseen ei ole tarpeeksi.
Napolilainen pizza on namia! Ja taitaa olla juuri sen alueen mozzarellan ”syytä”! 😉
Pompeji on tosi mielenkiintoinen paikka! Itse kävin siellä viime vuoden lokakuussa. Silloin säät taas suosivat: saimme nauttia Napolin rannikon leppeästä myöhäiskesästä ja Pompejissakin aurinkorasva oli turistin paras kaveri. Näyttää tosin siltä, että sadessäällä raunioita on saanut tutkia rauhassa eikä monen sadan muun turistin keskellä.
Kiitos kommentistasi!
Hyvin rauhallista oli sadesäällä.
Meillä edellisenä päivänä Pisassa oli varsin mukava aurinkoinen sää, muuttuen yön aikana totaalisesti.
Pompeijin rinnalla tai ihan vaikka sen sijaan kannattaa käydä Herculaneumissa Ercolanossa lähempänä Napolia – alue on suppeampi, mutta monin osin paljon ’paremmassa’ kunnossa ja se on muutenkin monipuolisempi – ja iso plussa: siellä on ehdottomasti vähemmän meitä turreja 🙂 Ja jos on kiinnostunut oikeasti tuon ajan historiasta, kannattaa piipahtaa Napolin Argeologisessa museossa, minne kaikki orginaali irtotavara on kuskattu – monet patsaat ja mosaiikit kun noissa ulkoilmamuseoissa onkin kopioita. Muuten, pienessä vesisateessa on kyllä kivempi taivaltaa kuin älyttömässä paahteessa!
Kiitos Margit kommentistasi sekä vinkeistäsi!
Ensi kerralla on kyllä suunnattava tuonne Napolin Argeologiseen museoon. Siellä kun ei taida haitata sade eikä paahde. 🙂
Onhan tuo kivan näköinen sateessakin. Itse kävin tuolla -99, no onpas tosiaan aikaa. Oli paahtava helle, joten pieni sade olisi ollut vain virkistävää. Samalla kertaa kiivettiin Vesuviukselle. Nuo Napolinseudut ovat kyllä niin hienoja, historiallisiin paikkoihin osuu joka askeleella.
Kiitos Terhi!
Ja kyllä, tuolla päin maailmaa lähes jokainen askel kulkee pitkin elävää historiaa.
Jos vain ne kivet osaisivat puhua, niin mitä kaikkea ne osaisivatkaan kertoa.
No olipas tosi harmi, että ette päässeet näkemään ihan kaikkea Pompeijissa. Tämä kohde on ehdottomasti omalla bucket listilläni, joten täytyypä pitää mielessä, että syksymmällä matkatessa voi käydä noinkin. Haluaisin ehkä ehdottomasti nähdä juuri niitä ihmisten talojakin siellä (niin karsealta kuin se kuulostaakin), mutta jos sinne asti tullaan, niin se on kaikki tai ei mitään. 🙂
Toisaalta on aina mukavaa matkustella vähän rauhallisempaan vuoden aikaan!
Kiitos Paula!
Kyllähän se niin on, että kun tuonne asti lähtee/pääsee, niin haluaisi nähdä kaiken myös ne murheelliset kipsivalokset.
Vaikka sää oli mitä oli, ei mitään ruuhkaa todellakaan ollut. Tai läkähdyttävää hellettä.
Olen itse käynyt Pompeijissa kesällä 2015 nimenomaan hillittömässä helteessä. Kauheasti en muista sieltä muuta kuin sen, että koitin epätoivoisesti etsiä varjoa vähän väliä ja välttyä läkähtymiseltä. Siihen verraten nuo teidän kelit ja matkustusajankohta vaikuttavat melkolailla ihanteellisilta 🙂
Kiitos Katariina!
Kullakin säällä on kyllä puolensa. Läkähdyttävä helle olisi tuolla kyllä varsin ikävä kokemus.
Minä olen haaveillut Pompeijista jo pitkään, muistan kun tein siitä noin 15 vuotta sitten yläasteikäisenä historian tunnilla esitelmän ja siitä asti se on kaivellut jossain takaraivossa. Tuota eroottista mainetta en tosin muistanut, mutta liekö siitä ollut meidän ”historian kirjoissa” 😀 Harmi kun teille sattui noin sateinen päivä mutta sääukolle ei mahda mitään – ja onneksi voi aina asennoitua oikein, satoi tai paistoi 🙂
Kiitos Tiina!
Voipi olla, että nuo eroottiset kuvat ja bordelli ei ole oikein sopivia meikäläisten oppikirjoihin. Sen verran suorasukaisia kuvat ovat.
Sinun pitäisi varmasti varata reissu Italiaan ja lähteä ihmettelemään Pompeijiin raunioita ihan livenä. 🙂
Käytiin tuolla Välimeren risteilyllämme vuonna 2013 ja tykkäsin tosi paljon. Mielenkiintoinen paikka ja olisin mielelläni kävellyt siellä pidempäänkin. Harmi vaan, että aika oli rajallinen.
Kiitos kommentistasi!
Toivottavasti pääset Pompeijille uudestaan verestelemään muistoja ja kiertälemään aluetta pidempään.
Kiitos perusteellisesta postauksesta!
Kävin Pompeijissa myöskin jo useampi vuosi sitten. Me nautiskeltiin melkein liiankin kuumasta ilmasta. Ja vierailu oli hieman liian lyhyt. Kannattaa oikeasti varata tarpeeksi aikaa!
Vierailu rauniokaupungissa kannattaa todellakin! Kokemus on vaikuttava ja ihmisten kohtalot liikuttavat. Tuhkaan hautautuneista ihmisistä valetut muodot toivat koko katastrofin jotenkin todellisemmaksi.
On tosiaan surullista, miten huonoon kuntoon alue on menossa. Ylläpito on vaikeaa, kuten jo kirjoititkin kaikista ylläpidon ongelmista.
Kiitos Katariina kommentistasi!
Todellakin kannattaa varata aikaa alueella vierailuun. On sen verran laajasta alueesta kyse.
Ja kannattaa käydä katsomassa ennen kuin myöhäistä…
Kävin vuosi sitten Pompeilla ja se on todellakin kiinnostava paikka, otimme opastetun kierroksen ja se oli mielestäni todella hyvä, sillä alue on niin laaja. Nyt vain ihmettelen mihin kaikki postaukseni ovat jääneet tuolta reissulta?
Kiitos Martta!
Jos löydät postauksesi, laita minulle linkki!