Suomen ensimmäisiä naisasianaisia – Fredrika Wetterhoffin jäljillä

Wetterhoffin rakennus, Hämeenlinna

*Blogijuttu tehty kaupallisessa yhteistyössä Wetterhoff-säätiön kanssa

Hämeenlinnan ydinkeskustassa seisoo ylväänä suuri kivitalo, jolla on mielenkiintoinen tarina kerrottavanaan. Rakennus ilmentää olemassa olollaan yhden voimakkaan naisen tahdonvoimaa ja isänmaallista aatetta parhaimmillaan.  Tästä rakennuksesta Fredrikan alkujaan vähävaraiset ”tytöt” valmistuivat ottamaan maailman vastaan käsityöalan huippuammattilaisina.

Kävimme tutustumassa Fredrika Wetterhoffin elämään sekä hänen kattavaan elämäntyöhönsä Wetterhoffin talossa Hämeenlinnassa.

Fredrika Wetterhoff lyhyesti

Fredrika syntyi vuonna 1844 säätyläisperheeseen. Fredrikan äiti Sofia om. Stjernvall ja isä, laamanni Georg Wetterhoff uskoivat opiskelun yleissivistävään vaikutukseen ja kaikki perheen lapset, tytöt mukaan lukien, saivat koulutuksen joka ei tuolloin ollut aivan itsestään selvä asia.

Fredrika eli aikana jolloin erityisesti ylemmän luokan naisten elämä oli hyvin säänneltyä. Naisten silloinen elämä pyöri kyökin, salongin ja lastenkamarin välillä.  Fredrika oli kuitenkin jo nuorena hyvin voimakastahtoinen ja eteenpäin pyrkivä sekä kielitaitoinen nainen. Hän toimi mm. kotiopettajana Kuljun kartanossa, kunnes lähti opiskelemaan Pariisiin. Ollessaan Tukholmassa opiskelemassa hän tuli tietoiseksi naisasialiikkeestä sekä työläisten kehnoista elinolosuhteista.

Suomeen palattuaan hän koetti aluksi auttaa Hämeenlinnan naisvankeja, todeten ettei jo syntyneille vahingoille ole paljon tehtävissä. On aloitettava nuorista, vielä viattomista ”taimista” ja näin ollen hän aloitti työkoulun kahdeksan oppilaan kera. Tilat kävivät kuitenkin nopeasti ahtaaksi ja hän vuokrasi vuonna 1890 Hämeenlinnasta nykyisen Wetterhoffina tunnetun rakennuksen. Myöhemmin vuonna 1893 Fredrika osti koko rakennuksen itselleen. Näin sai alkunsa köyhille nuorille naisille suunnattu työkoulu, jonka muisto ja opetusmenetelmät elävät yhä useissa Hämeenlinnan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksissa.

Fredrika kuoli vuonna 1905 perheettömänä. Hän testamenttasi omaisuutensa työkoululle, ja koulun hallinto järjestettiin uudelle pohjalle jälkisäädöksen määräämällä tavalla. Samalla perustettiin Fredrika Wetterhoff-säätiö.

Nykyisin Wetterhoffin talossa toimii Wetterhoff-säätiön lisäksi moninaisia luovia taitajia. Talosta on mahdollista vuokrata työ- ja kokoustiloja, alakerrasta löytyy jo 110 vuotta samalla paikalla toiminut uniikki kivijalkamyymälä Wetterhoff sekä Café Hoffi, joka myy lounaan lisäksi jo kuuluisaksi tulleita lauantaibrunsseja.

Inkalan kartano.

Fredrika Wetterhoffin elämään on mahdollista tutustua tarkemmin myös opastetulla päiväretkellä. Kierrokseen kuuluu käynti viehättävässä Inkalan kartanossa, jossa Fredrika vietti nuoruutensa sekä kierros Wetterhoffin talossa, joka toimi Fredrikan elämäntyön näyttämönä. Retken aikana pääsee mukaan erilaisiin työpajoihin, joissa valmistuneet tuotteet saa viedä kotiin muistoksi. Lisätietoja retkestä löytyy Wetterhoffin sivuilta.

Talossa järjestetään myös paljon erilaisia työpajoja sekä tapahtumia, joiden aikataulut löytyvät tästä kalenterista.

Historiallinen Wetterhoffin talo on avoinna maanantaista perjantaihin klo 10.00 – 17.00. Lauantaisin talo on avoinna klo 10.00 – 15.00 (heinäkuussa myymälä on suljettu lauantaisin).

Wetterhoffin talo: Wetterhoffinkatu 4, 13100 Hämeenlinna.

Hämeenlinnan sydämessä

Wetterhoffin talo on varsin näyttävä rakennus. Wetterhoffin säätiölle kuuluva rakennus on nykyisin huomattavasti pienempi kuin parhaimpina päivinään, mutta osaan hyvin kuvitella, miltä köyhästä tyttörukasta on voinut tuntua kun taloon on jalallaan astunut. Talon lisäksi koululla tai paremminkin Fredrikalla oli suuri puutarha, josta koulu sai ainekset tytöille tarjottaviin lounaisiin.

Kouluun oppilaiksi valitut eivät suinkaan tulleet kouluun lepäämään laakereillaan, vaan koulussa vallitsi tiukka kuri ja järjestys. Ompelu- ja kudontatöiden lisäksi tytöille opetettiin geometrista piirustusta sekä seurustelutaitoja. Useasta Fredrikan tytöstä kasvoikin opettaja, joiden kerrotaan opettaneen Wetterhoffista saatuja tietoja ja taitoja aina Euroopassa ja Venäjällä asti.

Tänään astelemme sisälle kivijalkamyymälään, oven avatessa vastaan tulee laadukkaita ryijymalleja sekä erilaisten lankojen iloiset rivistöt. Myymälässä on myynnissä jos jonkinmoista kerää, niin Wetterhoffin Suomessa värjättyjä lankoja kuten silkkivillaista Silviaa, Sivillaa ja Sofiaa kuin myös muita lankamerkkejä. Joukossa on myös mm. kameli- ja alpakkalankaa. Käsityömyymälän puolelta löytyy myös suuri ja raskas kirjoituspöytä, jolla on mielenkiintoinen tarina kerrottavana.

Veljenpojan tilaama kirjoituspöytä.

Fredrikan Onni-veli menehtyi vuonna 1892 vain 56-vuotiaana, jolloin Fredrika otti luokseen asumaan Onnin kaksi lasta Fritzin ja Hannan. Fredrikalla oli suuret suunnitelmat Fritzin varalle, ja hän suunnitteli veljenpoikansa jatkavan koulunsa rehtorina hänen jälkeensä. Fritz saikin tilaisuutensa, mutta valitettavasti osoittautui varsin huikentelevaksi nuoreksi mieheksi. Ensi töikseen hän tilasi puusepältä suuren rehtorinpöydän sekä siihen sopivat tuolit. Fredrika säästäväisenä ihmisenä oli kauhuissaan, ja Fritz sai väistyä. Tästä ajasta muistoina ovat edelleen kallis pöytä ja tuolit jotka kertovat omaa inhimillistä tarinaansa menneisyydestä.

Fritzin kerrotaan myös riiailleen koulun nuoria naisia yhdessä luonaan 1890-luvulla asuneen ystävänsä Eino Leinon kanssa. Leinon tarinoista onkin jäänyt elämään eräs koulun tyttöjä kuvaava lausahdus: ”Wetterhoffin tyttöset ne on kuin tulitikkuset, ne syttyvät ja sammuvat ja hetken hehkuvat”.

Käsityömyymälän vieressä on pieni korttimyymälä jossa myydään hämeenlinnalaisen Korttien talon kortteja, joiden joukossa on mm. Martta Wendelin herkät postikortit. Naapurihuoneessa on lisäksi myynnissä myös Annie Sloan kalkkimaaleja.

Tässä vaiheessa kannattaa laskea katse lattiaan, nimittäin lattia on alkuperäinen ja muodostuu Kupittaan saven tiililaatoista. Lattia on varsin hieno yksityiskohta joka onneksi on saanut jäädä meidän kaikkien ihailtavaksi.

Kivijalan puolella on oikea sisustajan ”karkkikauppa”. Pöydät notkuvat erilaisia kodin tekstiilejä ja muuta pientavaraa. Fredrikan aatemaailma on läsnä edelleen, täällä myydään kehitysmaiden naisten tekemiä tuotteita joiden tuotoilla tuetaan maailman vähävaraisia naisia ja heidän perheitään.

Hyllyistä löytyy edelleen myös Wetterhoffin perinteikästä puuvillakirjailua edustavaa tulppaani-kuvioista liinavaatetta, jonka tosin nykyisin kutoo Lapuan Kankurit. Aikoinaan jokaisen oppilaan piti koulussa ollessaan tehdä vastaava, varsin hankala kukkakuvio.

Fredrika kummittelee

Alakerrassa jokainen nurkkaus muistuttaa Fredrikasta. Onpa seinällä hänen kuvansakin. Hänen silmänsä ovat lempeät mutta suu määrätietoisen tiukka. Selkeästi nainen jolle ei ”ryttyilty”.

Henkilökunnan mukaan, Fredrika valvoo heitä tiukasti, eikä edelleenkään anna epäkorrektille käytökselle tilaa. Esimerkkinä kahvitilaisuus, jonka jälkeen käytetyt kertakäyttökupit ja servietit olivat jääneet pöydälle hieman liian pitkäksi aikaa esille. Kaikkien läsnäolijoiden nähden, pöytäliinan nurkasta oli ”näkymätön käsi” ottanut kiinni ja kylmänrauhallisesti vetänyt liinan tavaroineen alas lattialle. Mitään järkevää selitystä paikalla olijat eivät tilanteelle keksineet.

Fredrika matkusti paljon. Taulun alla hänen matka-arkkunsa.

Myös raskas lukittu kirjakaappi, joka oli siirretty kahvilan puolelle ja tyhjennetty Fredrikan kirjoista, koki öisin outoja oven availuja peräti seitsemän kertaa, ennen kuin osa kirjoista palautettiin takaisin kaappiin ja tilanne rauhoittui. Fredrikaa pitää talossa edelleen jöötä!

Fredrikan muisto elää Wetterhoffin talossa

Wetterhoffin yläkerrasta löytyy mielenkiintoinen yksityiskohta, nimittäin Fredrikan tuotteita oli mukana myös Suomen paviljongissa vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyssä. Yksi esillä olleista kankaista palkittiin pronssimitalilla sen edistyksellisen kankaankudonnan ansioista. Vanha Pariisin maailmannäyttelyssä annettu diplomi löytyi vuosikymmeniä myöhemmin rakennuksen vintiltä ja pala voittokangasta palautui taloon erään kutojan sukulaisen myötä. Nyt molemmat ovat nähtävillä kehyksissä rakennuksen ylimmässä kerroksessa.

Talo huokuu historiaa ja mielenkiintoisia yksityiskohtia.

Rakennuksen kerroksissa on myös käsityöläisten tiloja ja pajoja, joita muuten voi vilkaista, mikäli työpajojen ovet ovat avoinna. Käsityöoppilaitoksista valmistuvien on myös mahdollista hakea rakennukseen stipendiä vuodeksi. Näin valmistuvan on mahdollista aloittaa uusi yritys helpommin muiden luovien ihmisten ja erityisesti Wetterhoffin yhteyksien kautta.

Rakennuksen seinillä on kehyksissä ja vitriineissä mm. ryijymalleja lankoineen.

On mainiota, että Fredrikan muisto on jäänyt elämään suureen rakennukseen ja sen paksujen seinien sisälle sekä välillisesti myös sieltä valmistuneisiin käsityöalan ammattilaisiin. Fredrika ei koskaan perustanut perhettä ja sadat työkoulusta ja myöhemmin oppilaitoksesta valmistuneet nuoret naiset olivatkin hänen tyttäriään muutaman kasvattilapsen lisäksi. Jos ajattelee kuinka monta ihmiskohtaloa Fredrika tiukalla, mutta jämärällä toiminnallaan kaduilta pelasti sekä antoi tytöille uuden elämän suunnan, ovat Fredrikan ansiot varsin huomattavat!

Suosittelen pysähtymään kulttuuria tihkuvaan Hämeenlinnaan, kuuntelemaan Wetterhoffin talon tarinoita sekä tutustumaan yhteen aikakautensa naisasianaisen mahtavaan elämäntarinaan Wetterhoffin talossa.

 

 

 

Saattaisit myös pitää näistä:

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *