Ulos luontoon: Riisitunturi

Riisitunturin kansallispuisto, Posio

Noin 35 kilometriä Posiolta sijaitseva Riisitunturin kansallispuisto on suosittu ulkoilukohde. Tykkylumeen verhoutuneet puut, tunturin laelta avautuva upea maisema, äärimmäinen hiljaisuus – näin kuvataan vuonna 2010 Vuoden Retkikohteeksikin valittua Riisitunturin kansallispuistoa. 

Ja todellakin, maisemat alas Kitkajärvelle ovat huikaisevat. Kansallispuiston alue kun sijaitsee lähes 300 metrin korkeudessa ja korkeimmillaan 465 metrin korkeudessa.

Riisitunturin kansallispuisto pähkinänkuoressa

Riisitunturin kansallispuisto on perustettu vuonna 1982. Pinta-alaa puistolla on 77 km2. 

Suosittuja reittejä on useita 

Riisitunturi on helppo retkikohde ja sopii myös aloitteleville retkeilijöille. Riisitunturi-Karitunturin alueella on merkittyjä retkeilyreittejä ja hiihtolatuja noin 85 kilometrin verran. Suositeltuja reittejä löytyy useita kuten: Reitti Riisitunturin autiotuvalle, 1,5 km / suunta, Riisin rääpäsy, 4,3 km ympyräreitti, Riisin rietas, 10,7 km ympyräreitti sekä Kirinkuoppa, 7 km ympyräreitti, joista kaksi ensimmäistä on myös talvisin mahdollista kulkea esimerkiksi lumikengillä. Lukuisten retkeilijöiden kulkiessa polkuja päivittäin, useimmiten polut pysyvät myös talvisin kävelykunnossa.

Riisitunturin reitit ja taukopaikat ovat Metsähallituksen ylläpitämiä.

Reitti Riisitunturin autiotuvalle sekä Riisin rääpäsyn ympyräreitin reitti-infoa

Riisitunturin autiotuvan sekä Riisin rääpäsyn ympyräreitin lähtöpiste on Riisitunturin puiston rajalla. Pysäköintialueella on tilaa lukuisille henkilöautoille sekä muutamalle linja-autolle.

Pysäköintialueen yhteydestä löytyy myös opastuskatos ja kuivakäymälä. Huom. Ota mukaan wc-paperia! Reitti on merkitty tolppiin vihreillä maalimerkeillä. Riisitunturin autiotuvalta löytyy taukokatos, tulentekopaikka, puuvaja ja kuivakäymälä. Yöpymään tupaan mahtuu kuusi henkeä.

Reitti kulkee lumisten puiden ja matalien havumetsien keskellä pikkuhiljaa nousten ylöspäin. Reitti ei ole esteetön. Ison Riisitunturin huipulta on upea seurata luonnon omaa näytelmään kun auringonlaskun aikaan luminen Kitkajärvi ja tykkylumiset puut verhoutuvat salaperäiseen purppuraan.

Tunturin laelta on hienot näkymät metsä- ja järvimaisemaa luoteeseen ja länteen Posiolle päin sekä kaakon suunnassa Euroopan suurimman lähteen, Kitkajärven suuntaan. Talvisin Riisitunturin ominaispiirre eli vaaran rinteille muodostuneet hienot rinnesuot, uinuvat paksun lumivaipan alla. 

Reitin varrella on opastauluja sekä pieniä tiedonmurusia mm. Tapionpöydästä ja Riisin Riettaasta. Tapionpöytä on tuuhea latvaton kuusi tai kataja jonka alle on muodostunut leveä, lähes majamainen osio.

Tapionpöytä on ollut muinaisille suomalaisille uhripaikka, jolla on uhrattu nimensä mukaan metsän kuninkaalle Tapiolle. Tapionpöydän alle vietiin myös linnustettaessa ensimmäiseksi saaliiksi saatu lintu.

Riisin Rietas on taas aivan toinen tarina. Reitti on saanut nimensä vanhan kummitustarinan mukaan. Kerrotaan, että Riisitunturilla surmattiin viime vuosituhannella miespolo joka on siitä asti kulkenut retkeilijöiden perässä päästäen karmivia huutoja, jotka kiirivät pitkin tunturin rinteitä. Tosin joidenkin kertomusten mukaan vanhoihin vaatteisiin pukeutunut mies istuu hiljaa kannon nokassa seuranaan jänis.

Niin tai näin, talvinen valo ja sen luomat varjot herättävät mielikuvituksen. Jos yksi näkee varjoissa kummituksia, toinen näkee puiden heräävän ja muodostavan pimenevään päivään mitä eriskummallisia hahmoja. 

Jos retkeily kiinnostaa, lue myös Oulangan kansallispuistosta.