Nizza, Ranska 

Marraskuussa Norwegian tarjosi lentoja Eurooppaan lähes ilmaiseksi (yht. 38€/meno-paluu) ja tähän tarjoukseen oli tartuttava. Valitsimme kuuden kaupungin joukosta matkakohteeksi Nizzan (Nizzan sivut), vaikka siellä onkin tullut vierailtua, tosin viimeksi 10 vuotta sitten. Mukaan tuli kaksi esiteiniä omine mielihaluineen eli shopping, shopping, shopping… Ja mikäpä oli Nizzassa shoppaillessa tammikuun alennusmyynneissä.

Saavuimme Nizzaan jo klo 9.30 sunnuntaiaamuna. Hotelliksi olimme valinneet Adagio Aparthotel Nice, jossa olisi yhden makuuhuoneen huoneisto meitä odottamassa. Lentokentältä kaupunkiin lähdimme nro 98 lentokenttäbussilla (5€/hlö/suunta), palatessa käytimme paikallisbussia nro 23, jossa kävi etukäteen ostettu vuorokausilippu (5€/vuorokausi).

Valitettavasti ollessamme niinkin aikaisin liikenteessä, huoneemme ei ollut vielä valmis. Jätimme matkatavarat hotellille ja läksimme tallustelemaan sateisille kaduille. On mielenkiintoista käydä näissä rantakaupungeissa low seasonina: osa liikkeistä on kiinni, kuhinaa on huomattavasti vähemmän, kuten myös ihmisiäkin. Tällöin näkyy katukuvassa myös se kaupungin todellinen ”luonne”.

Hotelli oli kivenheiton päässä rannalta ja rantabulevardista, mutta keskustaan oli matkaa parin kilometrin verran. Ja siitä meinasi tulla teineille ongelma, varsinkin kun matkan varrella ei ollut mielenkiintoisia butiikkeja auki, ainoastaan pieniä sekatavarakauppoja ja leipomoita. Kävelimme eteenpäin kaiken lisäksi mutkitellen, ohi kuuluisan Le Negrescon–hotellin ja ihmettelimme huoneiden hintoja oven vieressä (puskassa) olevasta hinnastosta. Matkan varrella alkoi hieman hiukoa, joten ostimme ohikulkiessamme tuoreet, täytetyt leivät mukaan ja johan taas jaksoi astella eteenpäin. Lopulta löytyi keskusta ja sen suurin kauppakatu Avenue Jean Médecin. Tytöt riensivät hihkuen Galeries Lafayette Nicelle, olihan tähän matkaan säästetty kaikki joululahjarahat. Tällä kertaa hankinnat olivat edullisia, alennusprosenttien ollessa 50–70 prosenttia. Myös kadun muut isot ketjut kuten H&M ja C&A olivat auki. Voi sitä silmien loistetta, kun kassi toisensa jälkeen täyttyi vaatteilla ja meikeillä.

Vadelmilla täytetty pistaasimacaron. Maistuis varmaan sullekin?

Kun pahin shoppailuinto oli saatu purettua, suunnistimme Place Massena-aukiolle. Aukion viereisessä puistossa oli pieni huvipuisto, isoine maailmanpyörineen. Yhden ajelun hinta olisi ollut 7,5€. Laskeuduimme aukiolta Vanhaankaupunkiin. Täällä Rue Alexandre Mari-kadun alussa on muuten edullisia kenkäkauppoja, joissa myydään aitoja merkkikenkiä kuten Vanseja, Crocseja ja Converseja. Sateen yltyessä pysähdyimme leivoksille ja teelle vanhaan konditoriaan. Eikä syyttä ranskalaisia leivonnaisia mainosteta maailmanparhaiksi! Nam!

Sateen hieman tauotessa pääsimme jälleen liikenteeseen, kuljimme Vanhankaupungin kapeita ja hiljaisia kujia sekä päädyimme rannan tuntumassa olevalle Place Charles Félixen torialueelle, jota juuri pestiin. Vihannesmarkkinat olivat juuri loppuneet. Otimme kuvia torin kulmalla olevasta Palais du Vieuxista. Lopulta väsyneinä ja jalat litimärkänä, löntystelimme parin kilometrin matkan pitkin rantabulevardia, kohti hotellia.

Place Charles Félix-torialue ja Palais du Vieux (kuvassa kelt. rakennus).

Suurin muutos kaupunkikuvassa viime kertaan verrattuna on aseistettujen partioiden ilmaantuminen kaduille. Näiden neljän maastokuviollisen pukuun sonnustautuneen sotilaan kohtaaminen tuntuu oudolta ja hieman pelottavalta, meillä kun eivät viranomaiset rynkkyjen kanssa kaupungilla liiku. Samalla aseistettujen sotilaiden läsnäolo muistuttaa 14.7.2016 sattuneesta ikävästä tapahtumasta, jolloin 85 henkilöä sai surmansa ja 303 ihmistä loukkaantui, kun heidän päälleen ajettiin rekalla samaisella promenadilla.

Promenade des Anglaisin ja Monument du Centenairen viereisessä puistossa on vanha huvimaja, joka on muutettu tapahtuman muistomerkiksi. Huvimaja on täynnä pehmoleluja, tekokukkia ja kynttilöitä. Sekä tietenkin surmansa saaneiden henkilöiden nimiä ja kuvia. Meri-ilma on valitettavasti tehnyt puolen vuoden aikana tehtävänsä ja paikka muistuttaa enemmän kaato- kuin muistopaikkaa.

I need to be Nice.

Muistomerkki oli hyvä paikka valistaa esiteinejä siitä, että kaikenlaista voi sattua ja kaikki vastaantulijat eivät ole hyviä ihmisiä. Tämän muistomerkin myötä pahuus tuli myös lähelle, kuitenkin niin, että sitä vastaan voi myös yrittää ”taistella”, eikä antaa pelolle valtaa.

Hieman ymmyrkäisin aatoksin ja uupuneina saavuimme hotellille. Respan nainen ojensi meille huoneen nro 620 avaimen sanoen, että meidät on upgreidattu. Käytännössä meillä oli samanlainen huone kuin olimme tilanneetkin, tosin isolla kulmaparvekkeella. Vesisateessa parveke tuntui hieman turhalta, mutta jo seuraavana aamuna sitä osasi arvostaa, kun aamu aukesi aurinkoisena ja kirkkaana.

Huoneistomme oli pintaratkaisultaan kuin tehty ”ystäväperheen” jaettavaksi. Yhdistetyssä olohuone-keittiössä oli levitettävä sohva, joista molemmat osat sai halutessaan irti. Näin sohva toimi joko parisänkynä tai kahtena erillisenä sinkkusänkynä. Makuuhuone oli oma erillinen sopukkansa. Makuuhuoneen ja olohuoneen yhdisti eteinen, josta löytyi vessa. Eli teinit saivat kukkua omalla puolellaan niin myöhään kuin halusivat, eikä ovien sulkemisen jälkeen kuulunut pihaustakaan…

Ja mistä päivä kirkkaana aamuna kannattaa aloittaa muualta kuin merenrannasta. Rantaan menevät portaat olivat suljettu kaiteilla, mutta nehän eivät meitä tai muitakaan rantaan haluavia pidelleet. Olipa siellä yksi paikallinen, vanhempi mies uikkareissakin. Varsinaista rantaelämää ei ollut, muutamaa turistia, lenkkeilijää ja lokkeja lukuun ottamatta. Aallot olivat aikamoisia ja ylettyivät pitkälle rantakiville.

Yritimme ostaa paikallisbussista yhden vuorokauden matkalipun, mutta vasta kolmas bussi suostui sen meille myymään. Kaikissa kolmessa oli kuitenkin tarra ovessa, joka kertoi bussin myyvän lippuja. Liekö ollut väärä kieli (englanti), jolla yritimme lippuja ostaa? Niin tai näin, liput saatuamme, matkustimme rautatieasemalle jossa vaihdoimme kukkulan päälle menevään nro 19 bussiin. Tavoitteena oli nauttia hieman kulttuuria shoppailun lomassa.

Musee Matisse.

Jäimme Musée Matissella pysäkillä pois (Museon sivut). Pysäkin vieressä on Arénes de Cimiez, vanhan roomalaisen amfiteatterin rauniot. Rauniot on nopeasti vilkaistu. Villa des Arénes eli Matissen museo on varsin ihastuttava talo oliivipuiston kyljessä, samaa ei tosin voi sanoa itse näyttelystä. Näyttelyssä oli lähinnä Henri Matissen tekemää keramiikkaa, grafiikkaa ja veistoksia. Muutama pastellimaalaus, jotka näyttelystä löytyivät, eivät olleet kovin erikoisia. Usean näyttelyhuoneen seinät kumisi tyhjyyttään. Olisiko suurin osa taiteilijan kuuluisista maalauksista kiertämässä maailmaa erilaisissa näyttelyissä ja isoissa museoissa?

Musée et Site Archéologique sisäpihaa.

Kannattaa muuten ostaa 10€ hintainen museokortti, jolla voi koluta useita eri kaupungin museoita niin halutessaan. Lapset alle 18v. ovat ilmaisia. Matissen museon vieressä on arkeologinen museo (Museon sivut), joka oli huomattavasti mielenkiintoisempi kuin Matissen talo. Musée et Site Archéologiquen pihalla on vanhan roomalaisen kylpylän rauniot. Kannattaa käydä, nimittäin alueen näkymät ovat varsin ihanat. Varsinkin kun keväinen aurinko paistoi ja vieno tuuli kahisutti palmunlehtiä. Muutama ruskearaidallinen kisu kulki raunioissa. Missä olet aurinko talven luurannut?

Lupaus kesästä…

Hyppäsimme bussiin ja jäimme pois varsin mukavan puiston, Promenade des Artsin luona. Puistossa on myös Modernin taiteen museo sekä kirjasto. Läheisen lyseon opiskelijat nauttivat lounasta nurmikoilla istuen ja äidit olivat tuoneen pieniä lapsia puistoon leikkimään. Puistossa on isoja puurakenteista kiipeilytelineitä, jotka houkuttelivat myös hieman isommatkin lapset kiipeilemään. Mikäs siinä oli auringossa istuskella. 🙂

Aamupalasta, joka muuten oli haettu hotellia vastapäätä olevasta leipomosta, oli jo jonkin aikaa. Lähdimme Vanhaankaupunkiin syömään. Vertailimme muutamaa eri ravintolaa kunnes löysimme paikallisten kansoittaman idyllisen L´Ecurie ravintolan. Ravintolan tunnistaa kyltissä olevasta mustasta hevosen päästä. Otimme kolmen kinkun pizzaa sekä ravintolan itsetehtyä pastaa. Alkupaloina oli oliiveja, sipulileipää ja rouheaa patonkia. Itse annokset olivat isoja ja hyvin täyttäviä. Ruokiemme hinnat olivat 11–13€ välissä, jotka olivat varsin inhimilliset Nizzan hinnoiksi. Nizzan hintatasosta kun on yleisesti sanottava, että viinejä lukuun ottamatta, erityisesti syöminen on varsin hintavaa. Mikäli ei sitten nappaile mukaansa muutamalla eurolla uunituoreita croisantteja tai maalaispatonkia kadunkulmien leipomoista.

L´Ecurie ravintolan kolmen kinkun pizza.

Sulattelukierroksella tiellemme osui Sainte Réparate katedraali, jonka kävimme nopeasti vilkaisemassa (Katedraalin sivut) sekä yksi museokorttiin kuuluvista museoista, Palais Lascaris (Lascaris palatsi). Palatsi on aikoinaan kuulunut Vintimille-Lascaris perheelle. Nykyisin palatsissa on historiallisten soitinten näyttely. Kokoelman pohjana on keräilijä Antoine Gautierin keräämä soitinkokoelma, joka testamentattiin Nizzan kaupungille vuonna 1901. Soittimia on kokoelmassa yli 500 kappaletta aina harpuista puhallinsoittimiin ja erilaisista viuluista pianoihin. Soittimien joukossa on mm. Ranskan vanhin säilynyt kitara vuodelta 1645.

Palais Lascaris sisäportaikko.

Vaikka soittimet eivät sinänsä sykähdyttäisi, vanha Lascaris palatsi itsessään holvikaareineen ja erikoisine ovineen on aivan ihastuttava. Talon omistanut Vintimille-Lascaris suku oli aristokraatteja ja löytyypä suvusta myös ristin ritari, joten seinä- ja kattomaalaukset ovat sen mukaisia -varsin päheitä. Museossa kannattaa todellakin nostaa katse ylös kattoon, katoissa on todellakin ylvästä korkeutta usean metrin verran sekä pikkutarkasti tehtyjä maalauksia. Kallein talossa esillä oleva huonekalu on vaaleanpunaiseksi somistettu pylvässänky. Näitä vanhoja sänkyjä katsoessa, sitä miettii, miten noin pienissä sängyissä on aikoinaan voinut nukkua useampikin henkilö? Tämä kun ei ollut edes sellainen vedettävä malli. Museossa on myös tarjolla nykyaikainen vessa, joten jos Vanhassakaupungissa liikkuu, on tämä hyvä tukikohta käydä ”virkistäytymässä”.

Palais Lascaris yläkerran ”makuukammari”.

Jatkoimme matkaamme sokkeloisten kujien läpi rannan tuntumaan Place Charles Félixen torialueelle, jolla tällä kertaa olivat menossa antiikkimarkkinat. Kaikenlaista vanhaa tavaraa oli tarjolla miekosta tauluihin ja puvuista kunniamerkkeihin. Antiikkimyyjät ohitettuamme, ostimme turistikaupasta kotiin vietäväksi hajustettua Marseillen saippuaa. Vinkki: Nizza ja Provencen alue on kuuluisa laventelinkukista ja vaikka talvisin ei olekaan kukkien satoaika, on erilaisia tuoksupussukoita ja -saippuoita useissa kaupoissa myynnissä varsin edullisesti.

Iltanäkymiä hotellin parvekkeelta.

Maanantai-ilta käytettiin piipahtamalla kaupoissa, joissa oli paljon myös paikallisia, töistä palaavia ihmisiä sekä sen myötä aikamoiset jonot. Lähes joka toisella oli ostoskärryssä tuoretta patonkia, tuoreita vihanneksia ja pastaa kotiin vietäväksi. Pimeän tultua, palasimme hotellille päivän talsimisesta (jälleen) uupuneina ja päivän varsin positiivisesta annista pää pyörällä.

Seuraavana aamuna oli lento kotiin. Päivä oli aurinkoinen ja vieläkin lämpimämpi kuin edellinen päivä oli ollut (lähtiessä 16 astetta). On se kumma miten parin päivän breikki ”arkeen”, tekee ihmeen hyvää, vaikka olisihan Nizzan kevääseen voinut pidemmäksikin aikaa jäädä!

Nizzassa on paljon nähtävää, vaikka rantaelämä olisikin sään puolesta ”jäissä” ja meri vain 10 asteen lämpöinen. Jos kaikki kaupungin nähtävyydet tulisi koluttua, olisi mahdollista tehdä myös mielenkiintoisia päiväretkiä, vaikkapa huikaisevaa rannikkoa myötäilevällä junareitillä Monacoon tai monta kertaa tunnissa kulkevilla busseilla Cannesiin. Tai vieläkin pidemmälle, laivalla aina Korsikan saarelle asti.

Chez Pipo ravintola Nizzan lentokentällä.

Oletko sinä tehnyt lyhyitä pyrähdyksiä maailmalle?

Saattaisit myös pitää näistä:

34 kommentti

  1. Kaunis tuo torikuva.
    Muistomerkit pistävät kyllä miettimään ja keskustelemaan – onneksi. Vastaava kävi eilen Kiasman Meeri Koutaniemen näyttelyssä jossa vierailimme 9- ja 12-vuotiaitten lasten kanssa.

  2. Vitsi kun harmittaa, ettei ite bongattu noita lentotarjouksia! Oisihan sitä Nizzassakin voinut noin halvalla piipahtaa. Kiva, että paikalla on joku muistomerkki muistuttamassa terrori-iskusta, varmaan parempi ratkaisu kuitenkin olisi joku pysyvämpi viritelmä. Pehmolelut kuitenkin homehtuu ja vettyy ja alkaa haista, eikä niitä silloin enää ole kovin kiva käydä katselemassa..

  3. Kävimme Nizzassa viime keväänä ja silloin vierailimme sekä Matissen, että Chagallin museoissa. Tuolloin näyttelyt olivat oikein hyviä. Harmi tuo teidän kokemuksenne. Varsinkin Chagall-museo on vierailemisen arvoinen jo ihan rakennuksen arkkitehtuurin takia!

    1. Kiva kuulla, että sinulla on ollut hyvä museokokemus! 🙂 Pitää joku toinen kerta käydä uudestaan, ja antaa museolle uusi mahdollisuus.
      Ja tuo Chagallin museo jäi käymättä myös, kovasti oli sitä kehuttu.

  4. Onpas hauska lukea matkailusta teinien kanssa, kun itse on vielä siinä pikkulapsikuplassa. Olisi kyllä kiinnostava käydä Nizzassa nimenomaan sesongin ulkopuolella, en tiedä olisiko se rantaelämältään ihan mun (meidän) juttu. Tai hei, ehkä kiva kohde pienellä kaveriporukalla?

  5. Kiitos tuosta hotellivinkkuksesta, kuulostaa sellaiselta, että sopisi meille! Voi kun aika rientää, olen viimeksi ollut Nizzassa 12 vuotta sitten parikymppisenä kaveriporukalla.

  6. No niin. Nyt se taas iski: Nizza-kuume ja pistaasimacaronin nälkä – olipa ihanan näköinen herkku vadelmien kera! 😀

    Ja on kyllä Nizzankin värit kuin karkki, jotka talvella näyttäytyvät erilaisina kuin kesän valossa. Olemme olleet Nizzassa ja sen lähiseudulla kolme kertaa viikon-pari kerrallaan, ja ne reissut ollaan tehty kesällä ja syksyllä. Nizza on yksi lemppareistani Euroopassa, ja onpa ollut haaveissa, jos vielä joskus asuisi siellä osan vuodesta…

    Kiva lukea teidän kokemuksia tuosta ihanasta kaupungista – tuttuja maisemia, katuja ja museoita! Ja miten halvat lennot olit löytänyt, täytyypä itsekin ruveta bongailemaan noita superhalpoja!

  7. No jopas on ollut hyvä lentotarjous! Tuollaisilla hinnoilla mielellään tekee tällaisia lyhyempiä reissuja – etenkin, kun ne piristää arjen keskellä kummasti 🙂 Viimeisen vuoden, parin aikana mun lyhkäiset reissut ovat suuntautuneet Suomeen, mutta aikaisemmin on kyllä tullut tehtyä päivän tai parin reissuja muuallekin.

  8. Kyllä itsellenikin maistuisi +15 ja palmupuut tuolla hinnalla. Ai että! Olen kuullut niin paljon hyvää Nizzasta että täytyykin alkaa bongailemaan noita hyviä lentotarjouksia?

  9. Viime vuonna tuli käytyä Nizzassa pari kertaa (ja on suunnitteilla tällekin vuodelle). Eka reissu osui kaksi viikkoa ikävän rekkahyökkäyksen jäljiltä. Kaupunki ei vellonnut turistimassassa. Osa turisteista perui reissunsa Nizzaan tapahtuneen vuoksi. Belgiassa asuessa on tottunut jo noihin armeija jamppoihin julkisilla paikoilla (surullista että tällaiseen täytyy tottua)! Mä rakastan Nizzzaa ja todellaki tolla hinnalla lähtisin lyhyellekin reissulle 🙂

      1. Siis me nautittiin kyllä täysin rinnoin kesälläkin Nizzasta; meille ei olisi tullut mieleenkään perua reissua terrorismin takia! Ikävä että moni perui. Me ollaan Belgian kanssa niin totuttu jo näihin high risk terrorism luokituksiin, että ei tulisi mieleenkään perua mitään reissua keski-Euroopassa sen takia. Ellei nyt aivan silmitön uhka olisi osoitettavissa tietty.
        Belgiasta en osaa sanoa, onko riski tippumassa, enkö kyllä samaa osaa sanoa Ranskastakaan. Luulen että molemmat maat pysyvät hamaan loppuun asti riskilistojen kärkipäässä, valitettavasti. Se ei silti estä minua, ja toivon ettei muitakaan, nauttimasta maiden kulttuurista ja matkailusta!

  10. Olipas edulliset lennot! Nizza on kiva paikka. Muutama vuosi sitten kesällä tuli vietettyä pitkä viikonloppu siellä. Pikapyrähdyksiä tulee harrastettua usein, kun lomia on vain rajallisesti. Viimeksi tein pyrähdyksen Wieniin tammikuun puolivälissä.

  11. Meidän blogin toinen osapuoli Emma osti lennot Nizzaan samasta tarjouksesta! Pitääpä vinkata tämä postaus hänelle, jos ei ole vielä bongannut. Joka tapauksessa meidänkin blogissa tulee Nizzasta juttua tänä keväänä 🙂

  12. Minäkin bongasin tuon samaisen Norwegianin edullisen tarjouksen, ja olemme nyt hiihtolomalla lähdössä koko perheen voimin käymään siellä (neljä lasta, vanhin 17 v. ja nuorin 10 v.) Kovasti reissua odotamme, ja toivottavasti silloin on jo hieman lämmintäkin, vaikka uimakamppeisiin tuskin kannattaa vielä sonnustautua.. 😀 Kiitos kivasta blogistasi, tässä matkakuume alkaa nousemaan! 🙂

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *