Langinkosken keisarillinen kalastusmaja

Keisarillinen kalastusmaja, Kotka

Suomessa on useita vierailukohteita, jotka sijaitsevat aivan ihanien maisemien ympäröimänä. Yksi näistä on Langinkosken keisarillinen kalastusmaja, jossa aikaansa vietti paikkaan valtavasti ihastunutVenäjän keisari Aleksanteri III perheensä kanssa.

Olemme käyneet muutamaankin kertaan Langinkoskella, enkä yhtään ihmettele ihastuksen syytä, kyllä minäkin voisin mökkini kyseisen kosken rannalle rakentaa.

Langinkoski pähkinänkuoressa    

Kesällä 1880 perintöruhtinas kävi Kymijoen suistossa olevalla Langinkoskella puolisonsa Dagmarin kanssa, koska oli kuullut, että koskelta saadaan muhkeita lohisaaliita. Kerrotaan, että Aleksanteri viehättyi alueesta välittömästi. Aleksanteria kuvaillaan ronskiksi ulkoilmaihmiseksi, joka rakasti merta ja erityisesti kalastamista.

Vuonna 1887 Aleksanteri vieraili vaimonsa, Suomen ystävä Maria Feodorovnan (entiseltä nimeltään Dagmar) kanssa koskella uudestaan, tosin tällä kertaa Venäjän keisarin roolissa. Tällöin keisaripari toivoi, että heille rakennettaisiin kalastusmaja kosken partaalle.

Kalastusmaja suunniteltiin ja rakennettiin suomalaisin voimin. Keisarillinen pari oli hyvin kiinnostunut majan rakennusvaiheista, ja kävivätkin rakennuksilla seuraamassa työn valmistumista. Maja otettiin käyttöön loistelijain juhlallisuuksin 15.7.1889. Kesällä 1880 tehdyn vierailun jälkeen keisari perheineen vietti Langinkoskella yhteensä kymmenen kesää.

Langinkosken kalastusmajasta ylläpidosta vastaa nykyisin Langinkoskiseura Metsähallituksen kanssa. Kalastusmaja oli jo joutunut rappiolle ennen kuin Kymenlaakson Museoseura sanan mukaisesti pelasti sen. Esimerkiksi lähes kaikki sen irtaimisto oli jaettu eteenpäin, mm. keisarillisen parin sängyt oli viety Presidentin kesäasunnolle vierassängyiksi.

Onneksi vuodesta 1933 kalastusmajan arvo on ymmärretty ja se on ollut kesäaikaan kaikkien matkailijoiden ihailtavissa.

Langinkoski tänään

Helsingistä päin tullessa Langinkoski löytyy ennen Kotkaa. Kotkan keskustaan on vajaa 10 kilometriä. Ajat asutustaajamien läpi, ennen kuin humahdat aivan toisenlaiseen miljööseen, nimittäin loppumatka kulkee puistomaista Keisarinmajantietä pitkin Keisarinmajan parkkipaikalle asti. P-paikalta on jonkin verran kävelymatkaa itse majalle.

Rannassa on entinen vahtimestarin asunto joka on muutettu kesäkahvilaksi vuonna 2014. Vastaan sinut ottaa puiset jylhät puuportit, joiden takaa paljastuu puusilta. Niiden läpi kuljettuasi oletkin jo Langinkosken kallioilla. Edessäsi on mahtava hirsinen keisarillinen kalastusmaja, jonka vierustaa solisee kimmeltävä Langinkoski. Maja on ehkä lievä kuvaus tämän huvilan kohdalla, varsin isosta sveitsiläistyylisestä kaksikerroksisesta hirsitalosta kun on kyse. Myös tietynlaisia karjalaispiirteitä on huvilasta tulkittavissa.

Pääsyliput saat ostettua Kalastusmajan sisäänkäynnin yhteydestä eteishallista. Lipunmyyntipisteellä on myynnissä myös pieniä muistoesineitä. Voit kiertää majan yksin tai osallistua mukaan rooliopastukseen. Jos käy hyvä säkä, sinua saattaa olla kierrättämässä itse Aleksanteri kolmas. Katso museon tapahtumat tämän linkin takaa.

Sisäänkäynnistä vasemmalla on valtava sali, jonka seinällä roikkuu itseoikeutetusti keisariparin kuvat. Kannattaa kiinnittää huomio myös valtavaan seinän vieressä olevaan valkoiseen takkaan. Tällaisia takkoja ei Suomessa montaa ole.

Alakerrasta löydät myös keisarinnan pukeutumishuoneen sekä keisarin pienen työhuoneen.  Alakerrassa on myös keittiö, jossa on paljon irtaimistoa. Täällä keisarinna teki perheelleen ruokaa, joka on tainnut olla ennenkuulumatonta sen ajan keisarillisissa piireissä. Tosin tiskaamisen hän jätti suosiolla palvelusväen tehtäväksi.

Yläkertaan portaat kiivettyäsi vastassa on yksikertaisia huoneita. Henkivartioiden huone, halli jossa keisarillisen perheen lapset pelasivat sadesäällä, keisariparin makuuhuone sekä hoviväen ja lasten makuuhuoneet. Ylhäällä on myös lukuisia komeroita. Kaikki kromeluus on riisuttu pois, ja huoneet ovat hyvin pelkistettyjä. Lähes kaikki irtaimisto on alkuperäistä, joka palautettiin Kalastusmajalle vuoden 1933 jälkeen, kuten ne keisariparin sängyt.

Keisarinna, joka oli alkuperältään Tanskan prinsessa Dagmar, suosi suomalaisia myös hovissaan, hänellä oli hovinaisissa huomattava määrä suomalaisia neitoja. Viimeisen matkansa Suomeen keisarinna teki vuonna 1914 kun hän pakeni Ensimmäisen sodan jaloista Englannista takaisin Venäjälle.

Kerrotaan, että koko perhe viihtyi poikkeuksellisen terhakkaasti ulkoilmaelämässä lomiensa ajat. Esim. keisari itse sahasi ja pilkkoi polttopuita, jota pidettiin hänen arvolleen täysin sopimattomana. Hän myös kalasti isolta kiveltään, jonne oli omin käsin tehnyt tikkaatkin. Sellaista se suomalainen ilma teettää! Jos haluat lukea lisää keisarillisista matkoista, tässä Lappeenrannan museoiden mainio linkki aiheeseen.

Kalastusmaja on mukava kohde, jonka voi päättää kahvittelemalla joko kahvila Langinkoskessa tai Keisarinmajan kahvilassa. Suosittelen myös kävelemään lyhyen luontopolun, joka myötäilee koskea sekä sen ihania kesäisiä maisemia.

Täällä viihdyimme mekin, tule sinäkin!

Langinkosken keisarillinen kalastusmaja on avoinna 1.5. – 1.9. välisen ajan, keskimäärin klo 10.00 – 16.00. Kannattaa tarkistaa aukioloajat kalastusmajan sivuilta.

Pääsymaksut: 6€ aikuinen ja 3€ lapset. Luonnonsuojelualueelle on vapaa pääsy.