Berliini, Saksa
Spree-joen varrella, viehättävän puiston keskellä sijaitsee yksi Berliinin kaupunginmuseon pisteistä – Märkisches Museum.
Museon historiasta lyhyesti
Kaupunginarkkitehti Ludwig Hoffmannin suunnittelema museopalatsi rakennettiin Berliiniin vuosien 1899 – 1908 aikana. Hoffmannin tarkoituksena oli, että palatsi näyttäisi sekä tuntuisi vanhalta. Rakennus onkin sekoitus uusgotiikkaa sekä -renesanssia. Hoffmann haki palatsiin vaikutteita mm. Brandenburgin alueen keskiaikaisista linnoista ja kirkoista.
Märkisches Museo on sekä Berliinin kaupungin että sitä ympäröivän Brandenburgin alueen historiaa esittelevä museo. Yleisö löysikin museon nopeasti ja se oli kävijöiden parissa hyvin suosittu useiden vuosikymmenien ajan.
Museorakennus vaurioitui pahasti toisen maailmansodan pommituksissa, mutta vauriot korjattiin vuosina 1953–1958. Rakennusta restauroitiin uudelleen vuosien 1996–2001 aikana.
Märkisches Museon kokoelmissa on 45 miljoonaa esinettä. Museo kokoelmineen perustettiin varsinaisesti jo vuonna 1874 ja se toimi alkuun Berliinin historiallisessa luostarikorttelissa sijaitsevassa Podewilsin palatsissa.
Museossa on niin vaihtuvia kuin vakituisia näyttelyitä. Ensimmäisen kerroksen vuonna 2018 uusittu BerlinZEIT-päänäyttely johdattaa vierailijan aina jääkaudelta tähän päivään asti. Johdattelu tehdään ihmisten kautta, oli kyseessä sitten ruttotohtori, fyysikko Albert Einstein tai keisarillisen aikakauden suosituin parturi.
Toisen kerroksen anti keskittyy syventämään kävijän tietoja niin kirkkohistoriasta, keskiajasta kuin vaikkapa menneiden aikojen apteekkaritoiminnasta. Huoneisiin on rakennettu erilaisia tiloja jotka vievät vierailijan mukanaan historian eri kerroksiin. Näytteillä on kattava valikoima mm. positiiveja, berliiniläisiä käsityötaidon tuotoksia sekä keisarillisia tinasotilaita.
Museo on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 10.00 – 18.00.
Pääsyliput: Aikuiset 7€ ja opiskelijat/eläkeläiset 4€ (sisältää audio-oppaan; kielet saksa ja englanti). Ilmainen sisäänpääsy alle 18-vuotiaille sekä kaikille kävijöille jokaisen kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona.
Courtyard café on avoinna museon aukioloaikoina.
Museon osoite: Am Köllnischen Park 5, 10179 Berliini.
Kellarista kuuluu Marraskuun vallankumouksen kaikuja
Erittäin kohteliaat museo-oppaat (jotka eivät muuten puhu englantia laisinkaan) ohjaavat meidät ensimmäisenä museon kellariin jossa on esillä 19.5.2019 asti erikoisnäyttely 18/19 Marraskuun vallankumouksesta. Näyttelyssä valotetaan 9.11.1918 tapahtumia ja kerrotaan esimerkiksi millaista tavallisen berliiniläisen elämä oli vallankumouksen aikaan. Ja miksi lähes koko Berliinin keskusta muuttui maaliskuussa 1919 sotatantereeksi?
Näyttely perustuu lähinnä mustavalkovalokuviin sekä dokumentteihin niin vallankumousta edeltäneeltä kuin jälkeiseltä ajalta. Näyttelystä on pyritty tekemään erityisesti nuorisolle interaktiivinen, esillä on mm. valtava pallomeri, iskettävä nukke (joita näkee judosaleilla) sekä punaisia lippuja.
Jokaisen pisteen kohdalla kysymykset laittavat vierailijan miettimään esimerkiksi: Miksi haluat lyödä nukkea? Mitä lyöminen sinulle merkitsee? Tai mitä punaiset liput tuovat mieleesi ja miksi? Näyttelyn takatila jatkuu lasten kuratoimana. Yläkouluikäiset lapset ovat ottaneet kantaa niin menneen Saksan historiaan kuin nykyiseen elämänmenoon.
Ensimmäinen kerros ja rutto
Ensimmäisen kerroksen ja BerlinZEIT-näyttelyn kiertämiseen sanotaan riittävän tunnin. Ei muuten riitä! Vaikka ei ihan jokaista tekstiä lukisikaan, eikä audio-opastusta kuuntelisi, näyttely vie aikansa.
1. kerroksen toisessa huoneessa on mielenkiintoinen katsaus ruton, tuon eniten Euroopan asukkaita tappaneen taudin, historiasta. 1300-luvulla kodeissa ei hygieenisyys ollut huipussaan, joten ihmisten elinolot vaikuttivat vahvasti taudin leviämiseen. Vasta paljon myöhemmin selvisi, että mustaa surmaa eli ruttoa kantoivat rotissa viihtyneet kirput.
Tuolloin ns. lääkärit eli ruttotohtorit pukeutuivat nahkaisiin vaatteisiin vieraillessaan potilaidensa luona. Ruttotohtorin naamiossa oli pitkä “nokka” jonka varressa oli yrttejä joiden uskottiin suojelevan tohtoreita taudilta. Yleisesti kun uskottiin, että tauti levisi hengitysilman mukana ja yrtit pitivät ilman raikkaana. Todellisuudessa tohtoreita suojasivat kokovartalopuvut joiden päällekkäiset saumat pitivät rottien kirput loitolla. Näyttelyssä kerrotaan eräästä berliiniläisestä tiedemiehestä joka kyseenalaisti ilmateorian jo aikoinaan, mutta häntä ei uskottu. Rutto kun oli kirkon mukaan Jumalan asettama rangaistus ihmisten tekemistä synneistä.
Ensimmäisen kerroksen näyttely päättyy aikaan jolloin Berliinin muuri murtui. Näytteillä on mm. suuria valokuvia ja jukeboxi levyineen.
Toisessa kerroksessa on keisarillista loistoa
Museon toinen kerros sukeltaa Berliinin sekä Saksan keisarilliseen aikaan. Yksi museon saleista onkin muutettu goottilaiseksi kirkoksi.
Vierailun aikana eteen tuodaan myös hyvin säilynyt parturiliike jossa itse keisari kävi leikkauttamassa hiuksensa ja partansa. Parturiliikkeen jälkeen pääsemme juutalaisvainoihin sekä kansallissosialistiseen Saksaan joka kylläkin ohitetaan näyttelyssä hyvin nopeasti.
Natsivainoista on esimerkiksi otettu saksanjuutalainen ja maailmankuulu fyysikko Albert Einstein joka kuului mm. tutkijoiden suuresti arvostamaan Preussin akatemiaan. Hän pakeni Yhdysvaltoihin Adolf Hitlerin noustua valtaan Saksassa. Samalla Einstein peruutti niin Saksan kansalaisuuden kuin Preussin akatemian jäsenyyden. Vuoden 1932 jälkeen Einstein ei enää palannut Saksaan.
Museon toisesta kerroksesta löytyy myös varsin mielenkiintoinen laite, nimittäin 1800-luvun lopussa August Fuhrmannin keksimä stereoskooppinen Kaiserpanorama. Laitteita on säilynyt vain muutama meidän päiviin asti. Kaiserpanorama esitteli aikalaisille ns. liikkuvia kuvia.
Ideana oli, että pyöreän laitteen ympäri mahtui 25 maksavaa asiakasta katsomaan eläviä kuvia. Jokainen katsoja sai oman paikan; tuolin sekä linssit joista katsoa laitteen sisälle. Laite pyöritti kuvia ympäri valaisten ne takaapäin niin, että tulee tunne liikkuvista 3D-kuvista. Kaiserpanorama kilahti aina kun oli seuraavan kuvan aika, ja äänestään laite saikin lempinimekseen “Kling”. Esillä on paljon mustavalkokuvia keisarillisesta Saksasta. Kuvissa ratsukot ja ajomiehet polttavat tupakkaa, lapset katsovat ihmeissään kameraan ja hyvin pukeutuneet rouvat sekä herrat kävelevät mukulakivikaduilla. Ihanaa ajankuvausta!
Toisesta kerroksesta löytyy myös lapsille ja nuorille omistettu osasto, jossa voi askarrella, viettää koulutunteja ja oppia historiasta leikin voimin. Esimerkiksi yhden huoneen seinät on “kuorrutettu” itsetehdyillä nukkekodeilla, joista jokaisella on oma selkeä sanoma.
Museokierroksen jälkeen voi mennä lepuuttamaan jalkojaan museon sisäpihalla toimivaa kahvilaan tai ostaa museokaupasta hieman kotiin viemisiä. Märkisches Museum osoittautui yllättävän hyväksi koko perheen museoksi!
