Apteekkimuseo ja Qwenselin talo, Turku
Aivan Turun keskustassa, Aurajoen rannalla sijaitsee kesäisin suoranainen keidas. Punaisten porttien suojassa on kaksi Turun museokeskukselle kuuluvaa museota – Apteekkimuseo ja Qwenselin talo.

Viehättävässä pihapiirissä on lisäksi Turun salaisin kahvila, Cafe Qwensel, museokauppa sekä kesäkaudella pieni Lasten apteekki, jossa perheen pienimmät pääsevät leikkimään apteekkaria ja asiakasta entisajan malliin.

Rakennus jossa museot sijaitsevat, rakennettiin Pietari Brahen vuonna 1652 laadituttamassa asemakaavassa aatelistolle varatulle alueelle noin vuonna 1700.
Aikamatkalle 1700-luvulle
Qwenselin talo on Turun vanhin säilynyt puutalo, josta löytyy 1700-luvun säätyläiskoti ja 1800-luvun apteekki. Varsinainen näyttely alkaa esittelytilassa jossa pääsee kurkistamaan niin talon historiaan kuin lääkäri Pippingsköldin perheen elämään. Taloon voi tutustua myös oppaan, opaskirjan, ääniopasteen tai kartan avulla.

Varsinainen näyttely kulkee tyylikkäästi sisustetuissa saleissa ja kammareissa. Rakennuksen sisustus on koottu Turun museokeskuksen kokoelmista ja huonekalut edustavat sitä aikakautta, jota talossa on eletty Pippingsköldin aikoihin.

Kannattaa erityisesti suunnata katseensa seinille, hienot tapetit vetävät puoleensa. Rouva ja herra Pippingsköldin huoneista löytyvä tapetit, ennen Apteekkimuseoon astumista, ovat alkuperäisiä. Tapetit löytyivät museoon tehdyn mittavan remontin yhteydessä. Myös Aurajoen puoleisen makuukammarin kakluuni on alkuperäinen. Tosin takka on kertaalleen talosta purettu ja viety Turun linnaan.

Pippingsköldin om. Pipping tunnettiin edistyksellisenä lääkärinä sekä Turun akatemian professorina anatomian, kirurgian ja eläinlääketieteen alalla. Hänet aateloitiin vuonna 1812, jolloin sukunimi Pipping muuttui Pippingsköldiksi. Työhuoneen kirjoituspöydältä löytyy Aleksanteri I:n luovuttama aatelointikirje vaakunoineen.



Pippingsköldin perheessä oli yhteensä 15 lasta, joista kuusi menehtyi jo hyvin pienenä. Professorin ensimmäinen vaimo Maria Sederholm kuoli synnytyksen yhteydessä vain 28-vuotiaana. Professorin toinen vaimo Beata om. Arnell eli pitkän elämän 86-vuotiaaksi.

Qwenselin talo historiallisine konteksteineen laittaa mielikuvituksen liikkeelle. Erityisesti lastenhuoneesta löytyvä, pienen tytön kokoinen mallinukke sitran ääressä, saa suorastaan ihokarvat nousemaan todenmukaisuudellaan ylös.
Suomen vanhin apteekkisisustus
Toinen puoli Qwenselin talosta käsittää Apteekkimuseon.

Apteekkimuseo kätkee sisälleen Suomen vanhimman apteekkisisustuksen, apteekkarin laboratoriot ja yrttivaraston. Vaikka Apteekkimuseo onkin professori Pippingsköldin huoneiston naapurissa, suoraa asiayhteyttä ei asioilla toisiinsa ole ollut. Rakennuksessa ei ole koskaan ollut toimivaa apteekkia vaan museon kokoelmat ovat peräisin ympäri Suomea. Apteekkimuseon puoleinen siipi on rakennettu alun perin lisäkamareiksi taloon.

Apteekkimuseon ehdottomasti edustavin kohde on museon vanhan sisäänkäynnin luona. Vanhaa tunnelmaa ja tummaa puuta huokuva offisiini eli apteekin asiakaspalvelutila on äärimmäisen hieno. On suorastaan harmi, ettei kyseisenlaisia apteekkitiloja enää ole.

Offisiinin seiniä kiertävät hyllyt joilla lukuisat eriväriset purkit ja purnukat ovat sisältäneet mitä ihmeellisempiä latinankielisiä ainesosia. Ensimmäiset tehdasvalmisteiset lääkkeet tulivat apteekkeihin 1800-luvun lopussa, ennen tätä apteekit valmistivat lääkkeet ja rohdot itse.

Esillä olevissa purkeissa on myös niljakas verijuotikas eli iilimato joka oli vanhaan aikaan yksi yleisimmistä tauteihin ja tulehduksiin määrätyistä ”lääkkeistä”.
Offisiinissa on nähtävillä myös kattava valikoima signatuureja. Lääkärien kirjoittamat lääkemääräykset kopioitiin Suomessa vuodesta 1812 vuoteen 1973 signatuureihin, joka kiinnitettiin lääkepulloon tai purkkiin.
Offisiinin takaa löytyy mm. myrkkykaappi jossa säilytettiin nykyään huumaavina pidettyjä ainesosia kuten oopiumia.

Takatiloista löytyy myös laboratorio, jonka laitteilla on uutettu yrteistä alkoholilla eteerisiä öljyjä. Huoneessa on myös kuparihattuinen tislauspannu, jolla tehtiin lääkkeissä tarvittavaa alkoholia. Laboratoriotiloista löytyy myös keitekamari, jossa voi tutustua mm. mehiläisvahalaastareiden tekoon sekä yrttikamari, jossa lääkeyrttejä kuivattiin. Seinällä on myös kattava kokoelma farmakopeoita. Viralliset ohjeet lääkkeiden valmistamisesta Ruotsin valtakunnassa annettiin ensi kerran vuonna 1686 ilmestyneessä ’Pharmacopoeja Holmiensis’ -kirjassa, sen mukaisesti lääkkeet valmistettiin myös Suomessa.

Yrttikamarin katossa roikkuu monenmoista kasvia, joita on käytetty häätämään niin kotien tuholaisia kuin parantamaan sydänsairauksia. Joukossa on myös kasveja, kuten sormustinkukkaa, joiden ainesosia käytetään nykyäänkin lääketieteessä, mutta valmistamalla synteettisesti. Yrttikamarissa pääsee myös arvuuttelemaan hajujen perusteella erilaisia lääkkeinä käytettyjä luonnonaineita.
Punaisen talon tarinaa
Kaiken kaikkiaan Apteekkimuseo ja Qwenselin talo on mielenkiintoinen museokokonaisuus. Qwenselin talon historia sekä Apteekkimuseon jännät purnukat ja kymmenet laatikostot kutkuttelevat mielikuvitusta.

Onneksi kesäaikaan Lasten apteekissa niin lapset kuin lapsenmielisetkin saavat ihan luvan kanssa availla laatikostoja ja vaikka leikkiä hieman. 😉

Museokierros on mukava päättää sisäpihalla olevaan Cafe Qwenseliin ja sen ulkoterassille. Kahvilassa tarjoillaan itse tehtyjä suolaisia ja makeita leivonnaisia sekä juomia 1700-luvun tyyliin. Tuotteet valmistetaan vanhoja suomalaisia perinteitä vaalien ja lähiruokaperiaatetta kunnioittaen.
Tule sinäkin Turkuun ja löydä keidas keskeltä kaupunkia!
Pääsyliput:
Aikuiset 6 €, lapset 7–15-vuotiaat 2 € ja alle 7-v. Maksutta. Perhelippu 14 €.
Apteekkimuseo ja Qwenselin talo on avoinna kesällä 1.9.2019 asti:
Maanantaista sunnuntaihin klo 10.00 – 18.00. Talvikautena 31.12.2019 asti tiistaista sunnuntaihin klo 10.00 – 18.00.
Apteekkimuseo ja Qwenselin talon osoite:
Läntinen Rantakatu 13, 20100 Turku.
*Suuri kiitos Turun museokeskukselle kuvausluvasta sekä erittäin asiantuntevasta opastuksesta!
Onpas hauska idea, pitää käydä kun Turkuun tulee ensi kerralla. Ihana idea, että museon yhteyteen on tehty lasten apteekki. Siinä on samalla mielenkiintoa sekä aikuisille että pienemmille.
Kiitos kommentistasi ja mukavaa Turun reissua, sitten sen kun aika on!
Ompa upeannäköistä! Täällä pitää kyllä ehdottomasti päästä käymään. Luin juuri artikkelin millaisia apteekit olivat ennen – tämmöiset historia-asiat kiinnostavat minua kovasti.
Kävin tosin hetki sitten ihan nykyajan apteekissa ja heille kuljetettiin uutta lääkejääkaappia juuri. En tiedä miten ennen on säilytetty kylmässä pidettävät lääkkeet, vai onko näitä ollut ollenkaan.
Kiitos Maija! Jos vanhat apteekit kiinnostavat, kannattaa vierailla myös Tallinnan Vanhassakaupungissa sijaitsevassa Raeapteekissa. https://www.rantapallo.fi/himomatkustaja/2019/01/10/euroopan-vanhin-apteekki-raeapteek/