Suomen kirkot

Kun vuonna 2017 tein ensimmäisen blogipostaukseni Suomen kauneimmista kirkoista, en koskaan uskonut kuinka luetuksi juttu vuosien mittaan tulisi. Sain myös viestejä kirkoista jotka ehdottomasti olisi pitänyt olla jutussa mukana. Tuumasta toimeen, tässä seuraavat kuusi Suomen kauneinta kirkkoa jatkoksi edelliseen blogilistaukseeni.

Hattulan keskiaikainen kirkko

Ensimmäisenä tähän uuteen listaukseen pääsee yksi Suomen tunnetuimmista keskiaikaisista kirkoista nimittäin Hattulan Pyhän Ristin kirkko.

Hämeen vanhin kirkko eli Hattulan vanha kirkko on rakennettu 1400-luvun loppupuolella. Kirkko on suojeltu ja on yksi Museoviraston vuonna 2009 määrittelemistä valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.

Kirkko on muodoltaan hallikirkko, jonka kolme laivaa ovat yhtä korkeita. Sivulaivat ovat kapeammat kuin keskilaiva. Kirkon pohjakaava on symmetrinen, ja se muodostaa latinalaisen ristin siten, että toisiaan vastapäätä olevat sakaristo pohjoispuolella ja pääsisäänkäynnin muodostava asehuone eteläpuolella ovat hiukan keskiakselista itään.

Kirkkosalin seiniä peittävät Suomen laajimmat ja alkuperäisimmät seinämaalaukset. Maalauksia on laskettu olevan melkein 200 kappaletta. Maalaukset ovat peräisin 1510-luvulla.

Hattulan kalkkimaalaukset muodostavat useita kuvasarjoja, jotka esittävät Raamatun kertomuksia ja pyhimyksiä sekä kirkkovuoden juhlien aiheita. Eritoten joulu- ja pääsiäispyhien sanoma on kuvattu varsin seikkaperäisesti. Kuvat on tehty niin, että lukutaidotonkin saattoi ne ymmärtää. Hattulan Pyhän Ristin kirkko ja Lohjan Pyhän Laurin kirkko ovatkin Suomen merkittävimmät kuvakirkot ja niitä pidetään sisarkirkkoina runsaiden maalausten vuoksi.

Saarnapulpetti vuodelta 1550 on niin Suomen kuin Pohjoismaiden vanhin säilynyt saarnastuoli.

Hattulan kirkko on avoinna 14.5. – 14.8. päivittäin klo 11.00-17.00. Kesällä kirkossa saa käydä maksutta sen aukioloaikoina. Opastuksia järjestetään tasatunnein. Opastuksen hinta on 3 €/aikuinen.

Osoite: Hattulan vanha kirkko, Vanhankirkontie 41,13720 Parola.

*Lue tästä myös muista Hämeen keskiaikaisista kirkoista.

Petäjäveden vanha kirkko

Ja kyllä, Petäjäveden vanha kirkko olisi pitänyt olla jo ensimmäisessä jutussa mukana. Onhan kyse Suomen tällä hetkellä ainoasta Unescon maailmanperintökohteeksi päässeestä kirkosta.

Puolen tunnin ajomatkan päässä Jyväskylästä sijaitsee Petäjäveden vanha kirkko. Kirkko on yli 255 vuotta vanha.

Petäjäveden vanha kirkko hyväksyttiin vuonna 1994 maailmanperintökohteeksi ainutlaatuisena esimerkkinä pohjoiseurooppalaisesta puukirkkojen arkkitehtuuriperinteestä. Kirkko on rakennettu keskisuomalaisten talonpoikien toimesta vuosina 1763–1765 ja se edustaa luterilaista kirkkoarkkitehtuuria ja hirsirakentamistaidon pitkää perinnettä muotonsa, rakenteensa ja rakennusmateriaalien perusteella.

Kirkko on hyvin säilynyt, koska se poistettiin käytöstä uuden kirkon takia 1800-luvun lopulla eikä siihen ole tehty sen jälkeen suuria muutoksia. Onneksi kirkkoa ei purettu vaikka sellaisiakin suunnitelmia aikalaisilla oli. Vanhaa kirkkoa on hoidettu rakennusmuistomerkkinä 1920-luvulta alkaen.

Kesällä 1763 valmistuivat lattiat, seinät ja jyrkkä paanukatto. Katossa on peräti 20 000 tervattua haapapaanua. Vuoden 1764 aikana rakennettiin välikatto, penkit, alttari ja saarnastuoli. Vuotta myöhemmin asennettiin 32 ikkunaa. 12 kirvesmiehen punamullalla tehdyt puumerkit ja vuosiluvut ovat katossa ja seinillä edelleen selvästi luettavissa.

Saarnastuolin enkelit ja kerubit sekä matkustajien suojelupyhimyksen, pyhän Kristoforoksen kasvot ovat mielenkiintoisia. Kasvot on maalattu vuonna 1779. Katon kynttiläkruunun sakarat ovat katajaiset. Yksi inhimillisimmistä piirteistä löytyy sakastin puoleisesta vitriinistä, kirkon lattioiden välistä löytyneet esineet kolikoista sormuksiin pistävät mielikuvituksen liikkeelle.

Petäjäveden vanha kirkko on avoinna:

1.6. – 31.8. klo 10.00 – 18.00. Petäjäveden vanhassa kirkossa järjestetään etenkin kesäaikaan konsertteja, häitä, kastetilaisuuksia ja jumalanpalveluksia.

Pääsyliput: aikuiset 7 €, opiskelijat, varusmiehet/naiset ja eläkeläiset 5 €. Alle 16-vuotiaat pääsevät museoon maksutta. Yli 10 hengen ryhmät 5 €/hlö.

Osoite: Petäjäveden vanha kirkko, Vanhankirkontie 9, 41900 Petäjävesi.

*Lue myös vierailustani Petäjäveden kirkossa.

Seilin kirkko

Seuraava kirkko vie meidät surullisen kuuluisalle Seilin saarelle. Seili tunnetaan erityisesti siellä toimineesta lepra- ja mielisairaalastaan, jonne tultiin jäämään. Paluulippua sairastuneille ei annettu.

Seilin puukirkko rakennettiin vuonna 1733 ja se sijaitsi aiemmin erillisellä neljän hehtaarin kokoisella saarella. Maankohoamisen seurauksena saari on nykyisin osa pääsaarta. Kirkon rakennusmestarina toimi merimaskulainen Kaarle Killainen.

Kirkko on edelleen lähes alkuperäisessä kunnossaan. Vuonna 1906 kirkon ikkunoita suurennettiin, seinät ulkovuorattiin sekä maalattiin punamullalla. Lisäksi rakennettiin pieni katos ulko-oven päälle.

Kirkko on muodoltaan ristikirkko. Menneistä vuosista muistuttaa kirkon länsiosan kaide, jonka takana istuivat ”tarttuvien tautien vaivaamat” eli spitaaliset.

Kellotapuli on rakennettu 1960. Kellot ovat peräisin 1600-luvulta, kuten myös risti, joka on pystytetty vuonna 1982 kaikkien 663:n Seilissä kuolleen spitaalisen muistoksi.

Seilin entinen sairaala-alue kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Museokirkko sekä sairaalan rakennuskanta on suojeltu rakennussuojeluasetuksella.

Seilin museokirkko on avoinna vierailijoille kesäisin. Pääsymaksullinen kohde.

Osoite: Seilin saari, Parainen.

Lakeuden Risti

Seuraava kirkko jakaa varmasti mielipiteitä siitä, kuuluisiko tälle listalle ollenkaan, nimittäin Seinäjoen Lakeuden Risti. Kirkossa on kuitenkin sitä jotakin, ei ehkä juuri kauneutta perinteisessä mielessä, mutta sellaista modernia otetta ja ilmaa, kuten Pohjanmaan lakeuksilla yleensäkin on.

Kirkon syntytarinakin on hieman erilainen. Arkkitehti Alvar Aalto osallistui vuonna 1951 arkkitehtikilpailuun, jossa Seinäjoki haki suunnittelijaa silloisen kauppalan kirkolle. Kilpailuun osallistui 45 arkkitehtiä. Lakeuden Risti (silloinen Lakeuksien Risti) voitti kilpailun ylivoimaisesti. Kirkko rakennettiin 1957-1960. Kirkon rakentaminen oli myös lähtölaukaus Seinäjoen Aalto-keskuksen rakentamiselle.

Rakennuksen lisäksi Aalto suunnitteli kirkon ja kastekappelin yksityiskohdat kuten valaisimet, urkujen julkisivun, hopeiset ehtoollisvälineet ja kirkkotekstiilit sekä kirkkorakennuksen itäpuoleisen Kirkkopuiston. Kirkkosalissa on 1200 istumapaikkaa sekä urkulehterillä 124 paikkaa.

Kirkon 65 metriä korkea kellotorni on Seinäjoen maamerkki. Torniin pääsee hissillä pientä korvausta vastaan. Vinkki: Kellotornista on hulppeat näkymät yli Seinäjoen kaupungin.

Lakeuden Risti on kesällä (kesä – elokuussa) avoinna joka päivä klo 11.00 – 18.00. Torni on talviaikaan suljettu, mutta sinne pääsy on mahdollista etukäteen varaamalla.

Osoite: Koulukatu 24, Seinäjoki.

Ulrika Eleonoran kirkko

Seuraava kirkko vie meidät jälleen rannikolle. Selkeästi pienillä punamullatuilla kirkoilla on sydämessäni aivan oma paikkansa! Tällä kertaa kyseessä on Kristiinankaupungista löytyvä vuonna 1700 valmistunut Ulrika Eleonoran kirkko.

Kirkko vuonna 1704 valmistuneine kellotapuleineen edustaa kaupungin vanhinta rakennuskantaa. Ulrika Eleonoran kirkko kuuluu Suomen 1700-luvun puukirkoista merkittävimpiin, ja se on säilynyt poikkeuksellisen autenttisena. Ainoa suurempi muutos on tehty kirkkoon 1800-luvulla kun kirkon ikkunoita suurennettiin.

Kirkko sai nimensä leskikuningatar Ulrika Eleonoran mukaan, joka oli kuningas Kaarle XII:n äiti.

Hieno puukirkko on Kristiinankaupungin merkittävimpiä nähtävyyksiä ja suosittu esimerkiksi hääparien vihkikirkkona kuin musiikkijuhlien näyttämönä. Kirkko on ainoastaan kesäkäytössä.

Avoinna: 1.6 – 31.8. maanantaista perjantaihin klo 9.00 – 16.00.

Osoite: Kirkkokatu/Aitakatu, 64100 Kristiinankaupunki.

Askaisten kirkko 

Viimeisenä tämän kertaisessa kauneimpien kirkkojen listauksessa on Askaisten kirkko. Uusklassista tyyliä edustavan Askaisten kirkon rakennutti Louhisaaren kartanon omistaja kenraalikuvernööri Herman Klaunpoika Fleming vuonna 1653 kartanon kappelikirkoksi.

Kirkon saarnastuoli on yhden tarinan mukaan tuotu Saksasta sotasaaliina Flemingin toimesta. Toisen tarinan mukaan sen olisi tehnyt tilauksesta flensburgilainen hovipuuseppä Claus Gabriel. Kirkon kellotapuli on vuodelta 1779.

Askaisten kirkon hautausmaalla lepää läheisen Louhisaaren kartanon väki. Näiden joukossa niin Flemingien kuin Mannerheimin mahtisuvun jäseniä. Mannerheim-suvun hautakappeli löytyy Askaisten kirkon vierestä. Tosin kuuluisin suvun jäsenistä eli Suomen marsalkka ja presidentti Carl Gustaf Mannerheim on haudattu Helsingin Hietaniemen hautausmaalle.

Vuonna 2009 Museovirasto määritteli Louhisaaren kartanon ja Askaisten kirkon yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.

Askaisten kirkko on avoinna kesäisin sekä kirkollisten toimitusten yhteydessä.

Osoite: Askaisten kirkko, Askaistentie 788, 21240 Askainen.

*Lue myös Suomen vanhimmasta matkailureitistä: Seitsemän kirkon reitistä.

Miltä tämänkertainen listaus näyttää? Puuttuuko siitä juuri sinun lempikirkkosi? Olisiko sinulla kyseisiin kirkkoihin liittyviä muistoja muillekin jaettavaksi? 

 

 

Saattaisit myös pitää näistä:

4 kommentti

  1. Todella kiva listaus. Piti käydä lukemassa myös tuo aiempi kirjoituksesi. Suomessa on niin paljon kauniita kirkkoja, että on vaikea valita muutamaa kauneinta. Kirkoissa on mukava pysähtyä käymään kotimaanmatkoilla, ja aina ilahduttaa erityisesti, jos pääsee sisällekin kurkkaamaan. Synnyinkunnan kirkkoon liittyy ymmärrettävästi eniten muistoja.

    1. Kiitos Marika kommentistasi. Ja kyllä, Suomessa on todellakin monta hienoa ja kaunista kirkkoa.
      Aina ei tule edes ajatelleeksi kuinka vanhoja suurin osa näistä on ja kuinka paljon käsityötä niiden pystyyn saaminen onkaan vienyt.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *